Viktor Emanuel (Savoijin herttua)
| Viktor Emanuel | |||||
|---|---|---|---|---|---|
.jpg) Viktor Emanuel vuonna 2009 | |||||
| Syntynyt |
Vittorio Emanuele 12. helmikuuta 1937 Napoli, Italia | ||||
| Puoliso | Marina Ricolfi-Doria | ||||
| Lapset | Emanuele Filiberto (s. 1972) | ||||
| |||||
| Suku | Savoiji | ||||
| Isä | Umberto II | ||||
| Äiti | Marie-José | ||||
Viktor Emanuel (ital. Vittorio Emanuele; s. 12. helmikuuta 1937, Napoli, Italia) on Napolin prinssi ja Savoijin herttua. Hän on Italian viimeisen kuninkaan Umberto II:n ja Italian viimeisen kuningattaren Marie-Josén poika. Hän on pitänyt itseään Savoijin kuningashuoneen päämiehenä siitä lähtien, kun hänen isänsä kuoli 18. maaliskuuta 1983.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viktor Emanuel syntyi vuonna 1937, jolloin hänen isoisänsä Viktor Emanuel III hallitsi Italiaa. Hänestä tuli Italian kruununperijä yhdeksän vuoden iässä 9. toukokuuta 1946, kun Viktor Emanuel III luovutti Italian kruunun pojalleen Umberto II:lle. 2. kesäkuuta 1946 Italiassa järjestettiin kansanäänestys, jossa italialaisten enemmistö päätti lakkauttaa monarkian ja perustaa Italian tasavallan. Nuori Viktor Emanuel lähti tämän jälkeen maanpakoon yhdessä muun kuningasperheen kanssa.
Viktor Emanuel avioitui vuonna 1971 sveitsiläisen perijän ja vesihiihtäjän Marina Ricolfi-Dorian kanssa. Heillä on yhteinen lapsi nimeltä Emanuele Filiberto. Vuonna 2002 Viktor Emanuel pääsi pitkän maanpaon jälkeen vierailemaan perheineen Italiassa.[1]
Skandaalit ja kiistat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viktor Emanuel sekä hänen poikansa Emanuele Filiberto ja pojantyttärensä Vittoria ovat kiistelleet pitkään Savoijin kuningashuoneen johdosta etäisten sukulaistensa Aostan herttuoiden kanssa.[2]
Vuonna 1978 saksalainen turisti Dirk Hamer ammuttiin Korsikan rannikolla Viktor Emanuelin omistamalla aseella. Paljon myöhemmin, vuonna 1991, ranskalainen tuomioistuin totesi hänet syyttömäksi kuolemantuottamukseen mutta tuomitsi hänet ampuma-aserikoksesta. Vuonna 2017 Italian korkein oikeus totesi Viktor Emanuelin olevan kuitenkin moraalisessa vastuussa Hamerin kuolemasta.[3]
Vuonna 2006 Viktor Emanuel pidätettiin Italiassa epäiltynä viranomaisten lahjonnasta ja seksityöntekijöiden ihmiskaupasta.[4] Hänet kuitenkin vapautettiin lopulta näistä syytteistä.
Viktor Emanuelin on paljastettu kuuluneen myös äärioikeistolaiseen salaseuraan nimeltä Propaganda Due.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Peter Popham: Royals return to Italy after 56 years of exile, The Independent, 24.12.2002, viitattu 4.3.2023.
- ↑ Ines de la Cuetara: Young princess fights for her claim to the (abolished) throne of Italy, ABC News, 19.6.2021, viitattu 4.3.2023.
- ↑ Vittorio Emanuele responsible for German's death – court, Agenzia Nazionale Stampa Associata, 3.8.2017, viitattu 4.3.2023.
- ↑ a b John Hooper: The fall of the house of Savoy, The Guardian, 23.6.2006, viitattu 4.3.2023.
| ||||||||||
