Viittomakielten päivä
Viittomakielten päivä[1] on vuosittain 12. helmikuuta, kuurojenopetuksen isän Carl Oscar Malmin syntymäpäivänä, vietettävä juhlapäivä. Päivä on tarkoitettu Suomessa käytettävien viittomakielten, suomalaisen viittomakielen ja suomenruotsalaisen viittomakielen, juhlapäiväksi.
Juhlapäivän viettämisestä päätti Kuurojen Liiton liittokokous vuoden 2009 kokouksessa, ja ensimmäistä viittomakielen päivää juhlittiin 12. helmikuuta 2010. Vuonna 2024 Kuurojen Liiton liittokokous hyväksyi esityksen päivän nimen muuttamisesta viittomakielten päiväksi.[1]
Viittomakielten päivänä luovutetaan Vuoden viittomakieliteko -tunnustuspalkinto.
Helsingin kaupunki päätti hyväksyä valtuustoaloitteen viittomakielten päivän liputuksesta vuonna 2015. Myös Oulun kaupunki liputtaa vuosittain viittomakielten päivänä.
Palkitut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden viittomakieliteko -palkinto myönnetään vuosittain. Palkinnon ovat saaneet:[2]
- 2009: kansanedustaja Erkki Virtanen, tahto puolustaa viittomakielisten kielellisiä oikeuksia vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelulakiin liittyvässä eduskuntakäsittelyssä.
- 2010: Rikalan perhe, edistänyt viittomakielen näkyvyyttä niin valtakunnallisessa mediassa kuin muuallakin.
- 2011: Kirkkohallituksen viittomakielen kääntäjät, Tarja Sandholm ja Tomas Uusimäki, Raamatun ja muiden kirkollisten tekstien käännöstyötä tehdessään muun muassa luoneet viittomia keskeisille teologisille käsitteille sekä Raamatun henkilöille ja paikoille.
- 2012: Suomen kansallisooppera, tarjonnut esityksiään viittomakielelle tulkattuina.
- 2013: lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, toiminnassaan nostanut esiin kuurojen lasten oikeuksia.
- 2014: kansanedustaja Mikaela Nylander, toiminut aktiivisesti viittomakielten aseman edistämiseksi sekä eduskunnassa että muissa yhteyksissä.
- 2015: ihmisoikeusaktivisti Katja Merentie, kansalaisaktivisti toiminnassa kuurojen pakolaisten hyväksi.
- 2016: Yleisradio Oy, erityisesti viittomakielinen uutis- ja ajankohtaistoiminta.
- 2017: projektitutkija, kirjailija Juhana Salonen, kirja Viiton – olen olemassa yhdessä työryhmänsä kanssa.[3]
- 2018: sähköinsinööri Tomas Vaarala, tuonut esiin syrjintää (myönnetty 2019).[4]
- 2019: päiväkoti Franzenia, Helsinki, perustanut viittomakielisen ryhmän sekä kuuroille että kuuleville viittomakielisille lapsille.
- 2020: valtioneuvoston kanslia, kehittänyt viittomakielistä tulkkausta tiedotustilaisuuksissaan ja näyttänyt tässä esimerkkiä muille toimijoille[5].
- 2021: VIKKE-hanke; viittomakielisten lasten kielellisen kehityksen arviointi, kartoitus ja tukitoimenpiteet.[6]
- 2022: Signmark; osallistui ensimmäisenä kuurona Suomessa Tanssii tähtien kanssa -kilpailuohjelmaan syksyllä 2022 ja nousi yleisön tietoisuuteen positiivisella tavalla.[7]
- 2023: Miguel Peltomaa; on taiteen ja viihteen kautta lisännyt tietoisuutta viittomakielestä ja viittomakielisistä eri foorumeilla, kuten sosiaalisessa mediassa ja Uuden Musiikin Kilpailussa (UMK).[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tiina Vihra: Liittokokous pohti tulevien vuosien haasteita 8.6.2024. Kuurojen Liitto. Viitattu 7.11.2024.
- ↑ Vuoden viittomakieliteko, Palkitut ja perustelut (Arkistoitu – Internet Archive) Kuurojen liitto, viitattu 10.3.2019
- ↑ Vuoden viittomakieliteko 2017: Viiton - olen olemassa, Kuurojen liitto 14.2.2018
- ↑ Kilpeläinen, Ilkka Viittomakielen päivän tunnustuspalkinto kuurolle insinöörille Tomas Vaaralalle, Yle, uutiset 12.2.2019
- ↑ Kilpeläinen, Ilkka: Viittomakieliteko-tunnustuspalkinto Valtioneuvoston kanslialle Yle. 12.2.2021. Viitattu 13.2.2021.
- ↑ Salla Fagerström: Vuoden viittomakieliteko 2021 VIKKE-hankkeelle Kuurojen Liitto. 11.2.2022. Viitattu 5.2.2025.
- ↑ Tiina Vihra: Vuoden viittomakielitekopalkinto 2022 TTK-tähti Signmarkille Kuurojen Liitto. 10.2.2023. Viitattu 5.2.2025.
- ↑ Netta Keski-Levijoki: Viittomakielitekopalkinto 2023 Miguel Peltomaalle Kuurojen Liitto. 12.2.2024. Viitattu 5.2.2025.