Viitottu puhe

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Viitottu puhe on kommunikaatiomenetelmä, jonka tarkoitus on tukea huuliolukua. Sitä käyttävät pääasiassa huonokuuloiset ja puheen oppimisen jälkeen kuuroutuneet henkilöt sekä osa puhevammaisista.[1]

Viitottu puhe rakentuu selkeästä huuliosta sekä viittomista, jotka otetaan tilanteeseen sopivasta viittomakielestä. Sanat voidaan joko lausua ääneen tai ilmaista äänettömästi huuliolla. Yhtä aikaa puheen kanssa viitotaan sanoja lähimmin vastaavat viittomat perusmuodossaan. Toisin kuin varsinaisissa viittomakielissä, viitotun puheen viittomat noudattavat pääasiassa puhutun kielen sanajärjestystä. Viittomat valitaan merkityksen mukaan, joten kaikkia sanoja ei kuitenkaan viitota sanatarkasti. Monet pronominit ja partikkelit jätetään yleensä viittomatta, jolloin ne ilmaistaan pelkällä huuliolla.[1][2]

Suomessa viittomakielen tulkiksi opiskelevien koulutusohjelmaan kuuluu viitotun puheen opintojakso.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Muu viittomakommunikaatio www.papunet.net. Viitattu 13.7.2020.
  2. Kommunikaatio Kuuloliitto. Viitattu 13.7.2020.
  3. Tulkki (AMK), viittomakielen ja puhevammaisten tulkkaus Diakonia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.7.2020.
Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.