Viirusiplari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Viirusarvikirvari
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Hävinnyt

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Alaluokka: Siipikantaiset Pterygota
Lahko: Kaksisiipiset Diptera
Alalahko: Kärpäset Brachycera
Osalahko: Muscomorpha
Yläheimo: Syrphoidea
Heimo: Kukkakärpäset Syrphidae
Alaheimo: Milesiinae
Tribus: Sipulikukkakärpäset Eumerini
Suku: Siplarit Eumerus
Laji: ruficornis
Kaksiosainen nimi

Eumerus ruficornis
Meigen, 1822

Viirusiplari (Eumerus ruficornis) on pieni kukkakärpäslaji. Se on Euroopassa laajalti taantunut ja Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa 2010 luokiteltu alueellisesti hävinneeksi (RE)[1].

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eumerus-suvun lajit ovat yleensä varsin vaikeita erottaa toisistaan. Viirusiplari on suvulle tyypilliseen tapaan pieni, vain noin 6–7 mm:n pituinen tumma, hieman pitkänomainen kärpänen, jolla on pitkäkarvainen naama sekä selvästi paksuuntunut takimmaisen raajaparin sääri. Keskiruumiin selkäpuolella erottuu heikosti harmaita pitkittäisviiruja ja takaruumin toisen ja kolmannen jaokkeen sivuilla on harmaat, kaarevat täplät. Lajityypillisinä tuntomerkkeinä tuntosarvien reunat ovat tummanpunaiset, koiraan takaruumiin neljännen jaokkeen takareunassa on keltainen poikkijuova ja naaraan päälaella etummaisen ja takimmaisen pistesilmän välimatka on pitempi kuin matka takimmaisesta pistesilmästä verkkosilmien takareunoja yhdistävälle linjalle.[2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viirusiplarin keskeistä elinaluetta ovat Pohjois-Afrikka sekä Euroopan eteläosat. Aikaisemmin se on esiintynyt laajasti Länsi- ja Pohjois-Euroopassa aina Etelä-Ruotsiin saakka, mutta vaikuttaa sieltä nykyisin enimmäkseen hävinneen. Suomesta laji on tavattu vain yhden kerran Turusta vuonna 1849.[2]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viirusiplari elää kosteilla niityillä purojen, jokien ja järvien rantamilla. Aikuiset kärpäset viihtyvät puolivarjoisissa ympäristöissä kasvillisuuden ja pensaiden siimeksessä ja käyvät ainakin leinikkien kukilla. Ne ovat lennossa kesäkuusta elokuulle. Toukkaa tai sen elintapoja ei tunneta.[3][2]

Laji on luokiteltu alueellisesti hävinneeksi sekä Suomesta[1] että Ruotsista[3].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]