Viirusilmävaskinen
| Viirusilmävaskinen | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Alaluokka: | Siipikantaiset Pterygota |
| Lahko: | Kaksisiipiset Diptera |
| Alalahko: | Kärpäset Brachycera |
| Osalahko: | Muscomorpha |
| Yläheimo: | Syrphoidea |
| Heimo: | Kukkakärpäset Syrphidae |
| Alaheimo: | Milesiinae |
| Tribus: | Chrysogastrini |
| Suku: | Orthonevra |
| Laji: | elegans |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Orthonevra elegans |
|
Viirusilmävaskinen (Orthonevra elegans) on Euroopassa pahoin taantunut kukkakärpäslaji. Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa 2010 se on luokiteltu alueellisesti hävinneeksi (RE)[2].
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viirusilmävaskinen kuuluu sukuun Orthonevra, jonka kaikki lajit ovat pieniä, mustia mutta metallinkiiltoisia kärpäsiä, joilla on suvulle tyypillinen pään muoto ja siipisuonitus. Lähisukulaisistaan 5–6 mm:n pituinen viirusilmävaskinen eroaa kuitenkin siinä, että sen verkkosilmissä näkyy tumma ja kapea poikkijuova, raajojen sääret ja nilkkojen ensimmäiset jaokkeet ovat keltaiset sekä tuntosarvien kolmas jaoke on noin neljä kertaa pitempi kuin leveä.[3]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laji on ilmeisesti hävinnyt Pohjoismaista Länsi-Eurooppaan ulottuvalta alueelta. Sitä tavataan Keski- ja Itä-Euroopassa ja idässä aina Mongoliaan ja Kiinaan saakka, mutta kaikkialla niilläkin alueilla Euroopassa, jolta se ei ole vielä hävinnyt, laji on harvinainen ja varsin paikoittainen[4]. Suomesta lajista tunnetaan vain muutama vanha havainto Karjalohjan tienoolta.[3]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viirusilmävaskinen elää kosteilla niityillä, joissa on puroja ja lähteikköjä, ja se saattaa lajina olla täysin sidoksissa tällaisiin paikkoihin. Kärpäset ovat lennossa kesäkuusta elokuuhun ja ruokailevat etenkin sarjakukkaisten kukinnoilla. Toukkaa tai sen elintapoja ei tunneta, mutta sen oletetaan lähilajien tapaan elävän veden alla ja hengittävän hengitysputken kautta.[4][3]
Suomesta laji on hävinnyt,[2] Ruotsissa ja Tanskassa se on erittäin uhanalainen ja sopivien kosteikkojen häviäminen voi vaarantaa lajin säilymisen[4][5].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Jere Kahanpää: Viirusilmävaskinen – Orthonevra elegans Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ a b Jere Kahanpää 2010. Kärpäset. Julk.: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. (Arkistoitu – Internet Archive) s. 500
- ↑ a b c Antti Haarto & Sakari Kerppola: Suomen kukkakärpäset ja lähialueiden lajeja. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-952-11-2568-3. s. 349–350 ja 352
- ↑ a b c SLU: Artfaktablad (ruotsiksi)
- ↑ The Danish Red Data Book (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- The World of Syrphidae (levinneisyyskartta ja kuva) (englanniksi)
|