Viirulehtimittari
| Viirulehtimittari | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
| Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
| Heimo: | Mittarit Geometridae |
| Alaheimo: | Lehtimittarit Sterrhinae |
| Suku: | Lehtimittarit Scopula |
| Laji: | immorata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Scopula immorata |
|
| Katso myös | |
Viirulehtimittari (Scopula immorata) on yleinen lehtimittarilaji.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viirulehtimittari on yleisvaikutelmaltaan harmahtava perhonen. Siipien pohjaväri on harmaanvalkoinen, mutta kaikki viisi harmaata ja mutkittelevaa poikkijuovaa ovat leveitä ja voivat joillakin yksilöillä peittää suurimman osan vaaleasta väristä. Siivissä on lisäksi vihertävänharmaita pitkittäisjuovia, ja ne ovat kauttaaltaan mustanharmaiden, pienten pisteiden kirjomat. Aivan siiven reunassa on ohut, tumma viiru, ja siiven reunan ripset ovat täplikkäät. Naaraat ovat koiraita vaaleampia. Siipiväli on 21–29 mm.[1][2][3]
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viirulehtimittarin levinneisyys ulottuu Etelä-Euroopasta Siperiaan.[2] Suomessa viirulehtimittaria tavataan yleisenä suurimmassa osassa maata, ja levinneisyys ulottuu ainakin Keski-Lappiin saakka. Perhonen lentää yleensä yhtenä sukupolvena kesäkuun alkupuolelta heinäkuun puoleen väliin. Joinakin vuosina lajilla on toinen sukupolvi elokuun lopulta syyskuun loppuun.[4]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääasiassa iltapäivästä hämärään lentävä laji, joka tulee myös valolle. Lähtee helposti lentoon päivällä mutta toisaalta ei lennä mainittavasti enää pimeässä. Elää avoimilla niityillä, joutomailla ja muilla aukeilla paikoilla, mutta puuttuu vuoristoista. Toukka talvehtii keskenkasvuisena heinäkuun lopulta toukokuuhun.[2][3]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukka syö monia matalia niittykasveja.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/s/scopula_immorata.html
- ↑ a b c Peder Skou: The geometroid moths of North Europe (Lepidoptera, Drepanidae and Geometridae). Brill 1986 ISBN 978-9004078598 s. 39
- ↑ a b Mikkola K, Jalas I, Peltonen O. 1985. Suomen perhoset. Mittarit 1. Suomen Perhostutkijain Seura. Tampereen kirjapaino Oy Tamprint. ISBN 951-99620-7-7.
- ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Geometridae/Scopula/immorata/Scopula%20immorata.htm[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- kuva toukasta (Arkistoitu – Internet Archive)
- UK Moths (englanniksi)