Viinintuotanto Italiassa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Viiniviljelmä Veneton alueella Koillis-Italiassa.

Viinintuotanto on Italiassa tärkeä maatalouden osa-alue. Italia on Ranskan kanssa vuorotellen ollut 2010-luvulla maailman suurin tai toiseksi suurin viinintuottajamaa. Vuotuinen tuotantomäärä on noin 50 miljoonaa hehtolitraa.

Tuotantoalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viinirypäleen kasvatusala on ollut vuosina 2011–2015 laskussa ja oli vuonna 6 820 neliökilometriä. Ala vastaa yhdeksää prosenttia maailman kasvatusalasta ja on maailman neljänneksi suurin Kiinan, Espanjan ja Ranskan jälkeen.[1] Viinirypäleitä kasvatetaan koko maan alueella, niin Sisiliassa kuin Alppien etelärinteillä.

Viinien tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viinirypäleitä tuotetaan Italiassa vuosittain noin 7–8 miljoonaa tonnia, josta 85 prosenttia jalostetaan viiniksi. Tuoreena rypäleistä käytetään noin 15 prosenttia. Rusinoita ei tehdä juuri lainkaan.[1]

Viinin vuotuinen tuotantomäärä on ollut vuosina 2011–2016 vuosittain 43–54 miljoonaa hehtolitraa, 4,3–5,4 miljardia litraa[1].

Viinin kulutus ja kauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viinin kulutus Italiassa on noin 2 000 milj. litraa vuodessa eli noin 35 litraa henkeä kohti vuodessa. Kulutus on 2010-luvulla laskenut noin 10 prosenttia.[1] Italian viininvienti oli vuonna 2015 20 milj. hehtolitraa. Viininviennin arvo oli 5,5 mrd. euroa.[1]

Italian viinin tuotanto, kulutus ja vienti ovat vuosina 2011–2016 kehittyneet seuraavasti[1][2]:

Milj. hehtolitraa 2011 2013 2015 2016
Viinin tuotanto 42,8 54,0 50,0 50,3
Viinin vienti 23,5 20,3 20,0
Viinin kulutus 23 22 21

Viinien tuotantoalueet ja luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Italialaiset viinit luokitellaan EU-lainsäädännön ja maan oman lainsäädännön perusteella useisiin luokkiin. Perusryhmittely tapahtuu EU:n nimisuojajärjestelmän perusteella SAN- ja SMM-viineihin. Kolmas ryhmä ovat luokittelemattomat viinit.[3][4]

EU:n vuodelta 2010 peräisin olevan asetuksen mukaan seuraavilla kolmella italialaisella viinityypillä on suojattu alkuperänimitys, SAN (ital. Denominazione di origine protetta, DOP, engl. Protected designation of origin, PDO)[5]. Nämä DOP-viinit ovat:

DOP-viiniluokkia on Italiassa yhteensä 474 kpl (tilanne marraskuussa 2016)[6]. Näistä viineistä noin viidennes on ylemmän DOCG-luokan viinejä: vuonna 2015 DOCG-viinejä oli 74 kpl kaikkiaan 407:stä DOP-viinistä. Käytännössä viinien luokittelun nimeäminen perustuu maantieteellisten alueiden nimiin.[7]

Indicazione geografica tipica- eli IGT-viinit luokitellaan maantieteellisen tuotantoalueen perusteella merkinnällä suojattu maantieteellinen merkintä SMM, (ital. Indicazione geografica protetta, IGP, engl. Protected geographical indication, PGI)[5]. IGP-viiniluokkia on yhteensä 118 kpl [7].

Italiassa tuotetusta viinistä noin kolmannes osa DOP-viinejä, kolmannes IGT-viinejä ja kolmannes luokittelemattomia viinejä[7] [2]

Luokka V. 2012 V. 2015
arvio
SAN eli DOP 35 % 33 %
SMM eli IGT 30 % 28 %
luokittelematon 35 % 39 %

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f World Vitiviniculture situation 2016 (pdf) (Viinijärjestö OIV:n raportti viininviljelystä, -tuotannosta ja -kulutuksesta vuonna 2015) lokakuu 2016. OIV. Viitattu 21.11.2016. (englanniksi)
  2. a b DG Agri Dashboard: Wine (pdf) (EU:n) 14.10.2016. Euroopan komissio - Maatalous ja maaseudun kehittäminen. Viitattu 26.11.2016. (englanniksi)
  3. Viinien pakkausmerkinnät (pdf) (Valviran ohje Dnro 340/99/2013) 13.6.2014. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Viitattu 23.11.2016.
  4. [http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:L:2009:128:FULL&from=FI Komission asetus (EY) N:o 436/2009, annettu 26 päivänä toukokuuta 2009, neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä viinitilarekisterin, markkinoiden seurantaan liittyvien pakollisten ilmoitusten ja tiedonkeruun, tuotteiden kuljetuksen mukana seuraavien asiakirjojen sekä viinialalla pidettävien rekisterien osalta] (pdf) (EU:n asetus viinialan tuotteiden suojatuista alkuperänimityksistä, maantieteellisistä merkinnöistä ja perinteisistä merkinnöistä) Euroopan unionin virallinen lehti L128. 27.5.2009. Viitattu 23.11.2016. (suomeksi)
  5. a b Komission asetus (EU) N:o 401/2010 (pdf) (EU:n asetus viinialan tuotteiden suojatuista alkuperänimityksistä, maantieteellisistä merkinnöistä ja perinteisistä merkinnöistä) Euroopan unionin virallinen lehti 11.5.2010. 7.5.2010. Viitattu 23.11.2016. (suomeksi)
  6. Statistics - European Union: Wine with a protected designation of origin (PDO) EU:n viinitietokanta E-Bacchus. Viitattu 26.11.2016. (englanniksi)
  7. a b c V.Q.P.R.D. D’ITALIA 2015 (pdf) (Italialaisen viinijärjestön julkaisu laatuviinialueista) federdoc.com. 2015. Viitattu 23.11.2016. (italiaksi)