Viimeinen valtakunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Viimeinen valtakunta
Mistborn: The Final Empire
Alkuperäisteos
Kirjailija Brandon Sanderson
Kieli englanti
Genre fantasiakirjallisuus
Kustantaja Tor Books
Julkaistu 2006
Sivumäärä 541
ISBN 0-7653-1178-X
Suomennos
Suomentaja Mika Kivimäki
Kustantaja Jalava
Julkaistu 2017
Ulkoasu sidottu
ISBN 9789510325971
Sarja: Usvasyntyinen
Seuraava Ylenemisen kaivo
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Viimeinen valtakunta (engl. Mistborn: The Final Empire) on yhdysvaltalaisen Brandon Sandersonin kirjoittama fantasiaromaani, joka ilmestyi vuonna 2006 ja suomennettin vuonna 2017. Kirja on ensimmäinen osa Usvasyntyinen-trilogiaa.

Asetelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Usvasyntyinen: Viimeinen valtakunta sijoittuu dystooppiseen Scadrialin maahan, jossa tuhkaa sataa taivaalta, kasvit ovat ruskeita, aurinko punainen ja salaperäinen usva peittää maan alleen joka yö. Tuhat vuotta ennen romaanin tapahtumia, ennustettu Ajan sankari nousi valtaan Ylenemisen kaivolla ja kukisti Syvyyden, hirmuisen hävityksen, jonka todellinen luonne on maan asukkaiden keskuudessa kauan sitten unohdettu. Vaikka Syvyys kukistettiin, Ajan sankari muutti maailman nykyisen kaltaiseksi: Sankari otti itselleen Lordihallitsijan tittelin, perusti Viimeisen valtakunnan tyranniansa alaisuuteen ja julisti itsensä jumalaksi. Lordihallitsijan tyrannia jakoi kansan aatelisiin ja orjiin, joita ryhdyttiin kutsumaan skaaksi. Aatelisten uskottiin olevan Lordihallitsijan nousua Ylenemisen kaivolla auttaneiden ihmisten jälkeläisiä ja ystäviä, jotka auttoivat Lordihallitsijaa Viimeisen valtakunnan rakentamisessa.


Taikuus on keskeinen elementti romaanin maailmassa. Yleisintä taikuuden muotoa kutsutaan Allomantiaksi, mikä antaa käyttäjälleen mahdollisuuden yliluonnollisiin voimiin metalleja ”polttamalla”. Allomantian taito on geneettisesti periytyvää, jonka perinnöllisyys keskittyy aatelisväestöön, vaikka myös skaan keskuudessa kykyä esiintyy. Tavalliset allomantikot, joita kutsutaan usvalaisiksi, pystyvät käyttämään yhtä voimaa. Hyvin harvat allomantikot, joita kutsutaan Usvasyntyisiksi, pystyvät käyttämään kaikkia voimia.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Kolme vuotta ennen romaanin tapahtumia skaaorja Kelsier pakenee Hathsinin kuiluista, Lordihallitsijan raa’asta vankileiristä. Samoihin aikoihin Kelsier saa itselleen Usvasyntyisen voimat ja palaa Viimeisen valtakunnan pääkaupunkiin, Luthadeliin. Siellä Kelsier ryhtyy kasamaan vanhaa veijarikonnien koplaansa ja paljastaa mahdottomalta tuntuvan suunnitelmansa: hän aikoo koplansa kanssa ryöstää Lordihallitsijan rikkaudet ja kaataa Viimeisen valtakunnan.


Romaanin alussa Kelsier haalii konnakoplaansa nuoren katujen kasvatin Vinin, jonka lapsuus on ollut traumaattinen ja täynnä kipua ja surua. Vinillä on Usvasyntyisen voimat. Kelsier ryhtyy kouluttamaan tätä voimien käytössä, joihin sisältyy kehon vahvistaminen juotostinaa polttamalla, aisteja terästävän tinan polttaminen ja teräksen polttaminen, jolla käyttäjä kykenee telekineettisesti liikuttamaan mitä tahansa metalliesinettä tai asiaa. Vin saa myös tehtäväkseen aatelisten vakoilemisen Luthadelin eri tanssijaisjuhlissa, joissa aateliset säännöllisin väliajoin kokoontuvat. Tanssijaisiin hän ottaa itselleen Valette Renouxn valeidentiteetin ja sanoo olevansa lordi Renouxn siskontyttö. Lordi Renoux kuuluu myös Kelsierin koplaan. Tanssijaisissa Vin tutustuu ja rakastuu Luthadelin vaikutusvaltaisimman aatelissuvun vesaan, Elend Ventureen. Elend salaa vieroksuu nykyistä yhteiskuntajärjestystä ja suunnittelee muuttavansa sitä, kun aikanaan nousee muiden sukujen vesojen kanssa isiensä valtaistuimille.


Kelsierin suunnitelmaan kuuluu kaupungin aatelissukujen saattaminen konfliktiin keskenään ja tämän konfliktin timmellyksessä skaa-armeijan tuominen kaupunkiin aloittamaan kapina. Kapinan aikana Kelsier aikoo ryöstää Lordihallitsijan atiumin, arvokkaan metallinvarannon, joka on maan talouden kulmakivi. Kelsierin kopla onnistuu aatelissodan sytyttämisessä murhaamalla useita merkittäviä aatelishenkilöitä ja he myös onnistuvat rekrytoimaan skaa-armeijaansa tuhansia sotilaita. Kapinahenkeä nostattaakseen Kelsier levittää armeijansa keskuuteen huhuja omasta yliluonnollisuudestaan ja pyhyydestään, jonka seurauksena Kelsierin pyhään suojelukseen uskova armeija hyökkää Lordihallitsijan Luthadelin ulkopuolella sijaitsevaan varuskuntaan. Tarpeettomassa hyökkäyksessä valtaosa Kelsierin kokoamasta armeijasta tuhoutuu. Jäljelle jääneet skaat Kelsier kuitenkin salakuljettaa Luthadeliin aikomuksenaan saattaa suunnitelmansa päätökseen. Kopla joutuu kuitenkin lisävaikeuksiin, kun Kelsierin veli Marsh, joka on myös mukana koplassa, tapetaan ja lordi Renouxn kiinteistöt vallataan Luthadelin viranomaisnyrkin toimesta. Viranomaisnyrkkiin kuuluu teräsinkvisiittoreita, näennäisesti voittamattomia allomantikkoja, joilla on Usvasyntyisten voimat. Kelsierin kopla onnistuu yhden teräsinkvisiittorin tappamisessa, mutta Lordihallitsija tappaa Kelsierin dramaattisessa kohtaamisessa kaupungin aukiolla useiden satojen silmäparien edessä. Suunnitelma vaikuttaa lopullisesti tuhoutuneen, kunnes paljastuu, että Kelsierin tarkoitus oli alusta asti tehdä itsestään marttyyri. Julkisella kuolemallaan Kelsieristä tulee Luthadelin toivon symboli kaupungin skaaväestölle. Skaat reagoivat Kelsierin murhaan nousemalla vastarintaan auttamaan Kelsierin armeijaa Lordihallitsijan kukistamisessa.


Ennen kuolemaansa Kelsier yritti selvittää ”yhdennentoista metallin” käyttötarkoitusta, jonka uskoi olevan avain kuolemattoman Lordihallitsijan kukistamiseen. Hän ei onnistunut selvittämään sen tarkoitusta ja jätti tehtävän loppuun saattamisen Vinin harteille. Yhdennentoista metallin kanssa Vin menee Lordihallitsijan palatsiin, jossa teräsinkvisiittorit vangitsevat hänet. Kuitenkin hänen uskollinen palvelijansa Sazed pelastaa hänet taikuutta käyttäen. Hänen käyttämäänsä taikuutta kutsutaan ferukemiaksi. Paljastuu myös, että Marsh on elossa ja hän on tehnyt itsestään teräsinkvisiittorin. Marsh pettää muut teräsinkvisiittorit ja tappaa nämä. Vin taistelee Lordihallitsijaa vastaan, joka paljastuu allomantikoksi sekä ferukemistiksi, eli ferukemiaa käyttäväksi taikuriksi. Ferukemian ja allomantian yhdistelmä mahdollistaa hänelle uskomattomat parantumisvoimat ja nuoruuden. Vin on taistelussa tappiolla, mutta onnistuu lopulta yhdennentoista metallin ja usvan avulla estämään Lordihallitsijaa enää käyttämästä ferukemisiä voimiaan nuoruuden taikomiseen, minkä seurauksena Lordihallitsija alkaa vanheta salamavauhtia. Vin tappaa Lordihallitsijan lävistämällä tämän keihäällä. Lordihallitsijan viimeiset sanat varoittavat Viniä: ette tiedä mitä teen vuoksenne, saatatte itsenne tuhoon. Lordihallitsijan kuolema kaataa Viimeisen valtakunnan. Elend Venture onnistuu estämään totaalisen aatelissukujen romahduksen ja hän alkaa rakentaa Luthadeliin uutta, demokraattista yhteiskuntaa.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]