Viimeinen kevät

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Viimeinen kevät on sotilasmuusikkona toimineen Aarne Jokelan säveltämä ja Juha Vainion salanimellä Mirja Lähde sanoittama molli-iskelmä. Laulusta tuli suosittu Markuksen ensilevytyksenä vuodelta 1969. Tahtilajiin 12/8 kirjoitetun laulun sanat alkavat ”Jatkuvan tahtoisin päivän tään...”.[1][2] Kaihoisassa sanoituksessa pelätään rakastetun menettämistä, ja tämän tunnelman luomisessa käytetään "viimeisen kevään" metaforaa.

Markuksen eli Markku Tranbergin oman kertoman mukaan Jouko ja Kosti olivat kieltäytyneet kappaleen levyttämisestä, jolloin tuottaja Toivo Kärki oli luvannut antaa kappaleen levytettäväksi seuraavalle, joka tulee hänen ovestaan sisään. Näin ”Viimeisen kevään” sai levyttää esittäytymään tullut uusi kyky Markus.[3]

Laulun muita levyttäjiä ovat Ahonkylän flikat (1975), Eija Sinikka (1975), Eino Grön (1977), Pasi Kaunisto (1977), Aikamiehet (1979), Merja Rantamäki (1991), Matias Sassali (1991), Four Cats (1994) ja Aki Hietala (1999). Laulu on myös monien harrastajakuorojen levyttämä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ”Viimeinen kevät”, Suuri toivelaulukirja 2, s. 206–208. Toim. Aapeli Vuoristo, 18. painos. F-kustannus, 2005. ISBN 952-461-082-5.
  2. a b Hakutulos kappaleelle Viimeinen kevät Suomen äänitearkisto ry. Arkistoitu 13.6.2018. Viitattu 13.6.2018.
  3. Suosikkihittien tekijä Markus: Ryyppääminen kaduttaa Iltalehti. 27.03.2014. Viitattu 13.6.2018.