Viikunanlehtisavikka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Viikunanlehtisavikka
좀명아주.JPG
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Revonhäntäkasvit Amaranthaceae
Alaheimo: Chenopodioideae
Suku: Savikat Chenopodium
Laji: ficifolium
Kaksiosainen nimi

Chenopodium ficifolium
Sm.

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Viikunanlehtisavikka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Viikunanlehtisavikka Commonsissa

Viikunanlehtisavikka (Chenopodium ficifolium, syn. C. serotinum) on Etelä- ja Keski-Euroopasta kotoisin oleva savikkakasvi.[1]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viikunanlehtisavikka kuvattuna Jan Kopsin teoksessa Flora Batava of Afbeelding en Beschrijving van Nederlandsche Gewassen, osa XIV (1872).

Yksivuotinen viikunanlehtisavikka kasvaa 30–70 cm korkeaksi. Kasvi on yleisväritykseltään vihreä ja nuorena jauhoinen. Varsi on pysty, niukkahaarainen ja vihreäraitainen, lehtihangoissa on joskus harvoin myös punaista. Kierteisesti olevat lehdet ovat väriltään puhtaanvihreitä. Lehtilapa on kasvin keskiosissa kooltaan tavallisesti 4–8 cm ja kolmiliuskainen. Keskiliuska on pitkulainen ja vaihtelee muodoltaan harvaan lyhythampaisesta mutkalaitaiseen. Vihreä kukinto on usein pitkälti lehdekäs, terttumainen ja harsu. Kukkasykeröt ovat pieniä. Suomessa viikunanlehtisavikka kukkii heinä-syyskuussa. Pähkylä on kehän muodostaman hedelmäverhiön suojaama. Musta siemen on vaaka-asennossa, 0,8–1,2 mm pitkä, ympärykseltään lähes pyöreä, tylppäreunainen sekä pinnaltaan säteen suuntaan pitkulaisen kuoppainen.[2]

Laji muistuttaa suuresti jauhosavikkaa (C. album) ja pohjansavikkaa (C. suecicum).[3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viikunanlehtisavikka on kotoisin Etelä- ja Keski-Euroopasta. Skandinaviassa lajia kasvaa harvinaisena tulokkaana Tanskassa, Etelä-Norjassa ja Etelä- ja Keski-Ruotsissa.[1] Suomessa viikunanlehtisavikkaa kasvaa satunnaisesti maan eteläosissa sekä Pohjanlahden rannikolla aina Kemin korkeudelle saakka.[4] Lounais-Suomessa laji on vakiintunut, mutta muualla maassa se esiintyy satunnaisena.[5]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viikunanlehtisavikka on Suomessa uustulokas, jota tavataan erilaisilla joutomailla kuten satamissa, kaatopaikoilla, rautateillä ja uudisnurmikoilla.[5]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viikunanlehtisavikka sopii muiden savikkalajien tapaan myös ihmisravinnoksi.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Suuri Pohjolan kasvio. Toim. Mossberg, Bo & Stenberg, Lennart. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2005 (2003).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 112.
  2. Retkeilykasvio 1998, s. 126–127, 129.
  3. Den virtuella floran: Fikonmålla Viitattu 25.2.2013. (ruotsiksi)
  4. Lampinen, R., Lahti, T. & Heikkinen, M. 2012: Kasviatlas 2011: Viikunanlehtisavikan levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Viitattu 25.2.2013.
  5. a b c Retkeilykasvio 1998, s. 129.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]