Vihersiipiara
| Vihersiipiara | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Papukaijalinnut Psittaciformes |
| Heimo: | Papukaijat Psittacidae |
| Suku: | Arat Ara |
| Laji: | chloropterus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Ara chloropterus |
|
 Vihersiipiaran levinneisyys |
|
| Katso myös | |
Vihersiipiara (Ara chloropterus), on arojen sukuun kuuluva papukaija.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vihersiipiaran kokonaispituus päästä pyrstön päähän on noin 90 cm[2], ja siipien kärkiväli on suurimmillaan 125 cm luokkaa. Aikuinen painaa 1050-1320 grammaa.[2]
Pää, niska, hartiat, rinta ja vatsa ovat punaisia, joskin silmiä ympäröivä lähes höyhenetön alue on pääasiassa valkoinen. Siivissä on vihreää ja sinistä. Pyrstö on sininen ja punainen. Nokan ylempi osa on valkoinen ja alempi musta. Höyhenpeitteensä vuoksi vihersiipiara sekoitetaan usein puna-araan, mutta niiden höyhenpeitteissä on eroja: puna-aralla on keltaista siivissään, vihersiipiaralla ei.
Erään vihersiipiaran nokan puristusvoimaksi mitattiin 2000 psitä. Se voi katkaista nokallaan jopa normaalin puisen luudan kahtia. Nokan voimakkuus on kehittynyt vihersiipiaroille, jotta ne voivat avata jopa kaikkein kovimmatkin siementen kuoret.
Elinalueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vihersiipiarat elävät Etelä-Amerikan pohjoisosissa ja Väli-Amerikan keski- ja eteläosissa.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naaraspuoliset vihersiipiarat munivat yleensä 2–3 munaa puunkoloon tehtyyn pesään. Munia haudotaan noin 28 päivää ja poikaset tulevat lentokykyisiksi noin 90 päivän kuluttua kuoriutumisesta.
Lemmikkinä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vihersiipiara on yksi yleisimpiä aroja lemmikkinä, myös Suomessa. Lajia risteytetään lemmikkimarkkinoille muiden aralajien, kuten sinikelta-aran kanssa.[3]
Lajin hoito ei eroa juuri lemmikkilintujen perushoidosta. Voidakseen hyvin se tarvitsee omanlajisen tai vähintään samaa sukua olevan lintutoverin, runsaasti tilaa, lajityypillisiä tarpeita tyydyttävän ruokavalion, riittävästi virikkeitä, lintulähtöiset käsittely- ja koulutustavat sekä päivittäistä vapaanaoloa häkistä turvalliseksi tehdyssä sisätilassa.[4]
Laji kuuluu CITES II/B -liitteeseen, jolloin sillä tulee vankeudessa olla yksilöön yhdistettävissä oleva alkuperätodistus. Ilman alkuperätodistusta tai siihen verrattavia papereita linnun myyminen, pesittäminen ja kaupallinen esilläpito esim. kotieläinpihalla on kiellettyä[5].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Ara chloropterus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 27.4.2014. (englanniksi)
- 1 2 Red-and-green Macaw | World Parrot Trust parrots.org. Viitattu 22.1.2026.
- ↑ Blue and Gold Macaw Hybrids – One Odd Bird ehnew.org. 10.12.2023. Viitattu 14.12.2025. (englanniksi)
- ↑ Lemmikkilinnut lyhyesti ja selkokielellä www.kaijuli.fi. Viitattu 6.12.2025.
- ↑ CITES-luokat lintulajeittain www.kaijuli.fi. Viitattu 6.11.2025.
