Vif (Isère)
| Vif | |
|---|---|
 Yleisnäkymä kunnasta. |
|
 vaakuna |
|
  Vif |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Ranska |
| Alue | Auvergne-Rhône-Alpes |
| Departementti | Isère |
| Arrondissementti | Grenoble |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 28,3 km² |
| Väkiluku (2022) | 8 557 [1] |
| – Väestötiheys | 302 as./km² |
| Kunnan numero | 38545 |
Vif on kunta itäisessä Ranskassa Isèren departementissa Auvergne-Rhône-Alpesin alueella. Se sijaitsee Gressejoen varrella, noin 18 kilometriä Grenoblen kaupungista etelään.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alue oli gallialaisten asuttama, ja kuului luultavasti Vocontii-heimon hallintaan. Roomalaisten valtakaudella läheiselle kalliolle rakennettiin linnoitus, jonka rauniot ovat yhä jäljellä. Noin vuonna 1000 rakennettiin Saint-Jean-Baptisten kirkko, ja sitä seuranneella vuosisadalla rakennettiin muita uskonnollisia rakennuksia, kuten Sainte Marie du Genevreyn kirkko noin vuonna 1100 ja benediktiinien perustama Vifin luostari vuonna 1035.[2]
Vif on kokenut useita sotia, erityisesti uskonsotia sekä ruttoepidemioita ja Gressejoen rajuja tulvia. 1500-luvun lopun Ranskan uskonsodissa kaupungilla oli tuolloin ratkaisevan tärkeä strateginen merkitys katolilaisille, ja se joutui usein protestanttisten joukkojen hyökkäysten kohteeksi, mukaan lukien Lesdiguièresin herttuan François de Bonnen hyökkäykset. Kesäkuussa 1573 hugenotit polttivat luostarin ja linnan sekä tappoivat koko varuskunnan.[2]
Ursuliinit perustivat kaupunkiin uuden luostarin vuonna 1662. Poltettu Saint-Jean-Baptisten kirkko oli hylättynä vuoteen 1630 asti, ja kirkkoon rakennettiin uusi kellotorni vuonna 1686. 1800-luvulla kaupunki koki nousukauden, ja sen väkimäärä moninkertaistui. Tuolloin toteutettiin suuria rakennushankkeita, kuten kouluja, teitä, siltoja ja rautateitä. 1900-luvun alussa kaupunkiin rakennettiin raitiotie. Kaupungissa oli tuolloin useita suuria sementtitehtaita. 1950-luvulle tultaessa vanhat tehtaat menettivät merkityksensä, ja kaupungista alettiin käydä töissä lähikunnissa sekä Grenoblessa, jonka esikaupunki sen se nykyään on.[2]
Tunnettuja kuntalaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Useilla merkittävillä aatelis- ja porvarillissuvuilla on ollut merkittävä rooli kaupungin elämässä. Yksi suvuista oli Berriatin suku. Pierre Berriatin tytär Zoé meni naimisiin arkeologi Jacques Joseph Champollion-Figeacin kanssa vuonna 1807. Hän oli egyptologi Jean-François Champollionin vanhempi veli. Häälahjaksi Pierre Berriat antoi tyttärelleen pääkadun varrella sijaitsevan kiinteistön.[2] Myös Jean-François Champollion vietti aikaa tässä talossa vuoden kuumimpina kuukausina. Kiinteistö on pysynyt koskemattomana 1800-luvulta lähtien huonekaluineen ja perhemuotokuvineen. Isèren departementti osti Maison Champollionin vuonna 2001, ja se on ollut muutaman kerran avoinna yleisölle vuosina 2004 ja 2005. Nykyään se on suljettu yleisöltä, mutta siitä suunnitellaan museota.[3]
Saint-Jean-Baptisten kirkko.
Sainte-Marie du Genevrayn kirkko.
Kaupungintalo.
Entinen sementtitehdas.
Maison Champollion.
,_Отель_де_Вилле_-_panoramio.jpg)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Comparateur de territoire Institut National de la Statistique et des Études Économiques. Viitattu 9.11.2025. (ranskaksi)
- 1 2 3 4 Histoire Mairie de Vif. Viitattu 9.11.2025. (ranskaksi)
- ↑ Patrimoine Mairie de Vif. Viitattu 9.11.2025. (ranskaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vif (Isère) Wikimedia Commonsissa
