Viestikoekeskus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Viestikoekeskus
Toiminnassa 1960–
Valtio Suomen lippu Suomi
Puolustushaarat Pääesikunnan alainen joukko
Tukikohta Tikkakoski
Marssi Sotamarssi (Robert Kajanus)
Sodat ja taistelut ei
Vuosipäivät 2. kesäkuuta
Komentajat
Tunnettuja komentajia Martti J. Kari 2012–2014[1]
Juha Wihersaari 2007–2012
Jari Kähärä 200?–2007
Hannu Hansen-Haug 1998–200?
Keijo Kepsu 1988–1998
Yrjö Viitasaari 1985–1988

Viestikoekeskus (vuosina 1960–2014 Viestikoelaitos, VKoeL) on Suomen puolustusvoimien signaalitiedustelua harjoittava organisaatio, joka yhdistettiin vuonna 2014 Puolustusvoimien Tiedustelulaitokseen.[2][3] Viestikoekeskus on Pääesikunnan alainen joukko-osasto. Viestikoekeskuksen esikunta sijaitsee Luonetjärven varuskunnassa Tikkakoskella, jossa on myös Ilmavoimien esikunta. Viestikoelaitoksen viestiasemia ja muita toimintoja on sijoitettuna eri puolille Suomea, muun muassa Rovaniemelle. Lisäksi laitoksen käytössä on ainakin kaksi tiedusteluvälineistöllä varustettua lentokonetta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laitos sai alkunsa Luonetjärven varuskunnan Viestikoeasemasta (VKoeAs) 1960-luvun alussa.[4] Laitoksen perustamisen jälkeen perustettiin Espoon Kivenlahteen Tutkakoeasema (TkaKoeAs) tutkien lähetteiden mittaamista varten.[5] Laitoksen pitkäaikaisin johtaja oli eversti Keijo Kepsu (s. 1946) vuosina 1988–1998. VKoeL vaali sodan ajan Päämajan radiopataljoonan perinteitä. Kunnianosoituksena sodan ajan radiotiedustelulle VKoeL tuki eversti Reino Hallamaan ja hänen puolisonsa Brita Hallamaan hautaansiunaamista 11. elokuuta 2013 Sysmässä.[6]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viestikoekeskus vastaa signaali- ja satelliittikuvaustiedustelusta sekä elektronisen sodankäynnin tukitoiminnasta. Se osallistuu tilannekuvan muodostamiseen ja ylläpitoon, ennakkovaroituksen tuottamiseen sekä koordinoi puolustushaarojen elektronisen tiedustelun yksiköiden käyttöä.[7] Osana puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteuttamista, Viestikoekeskus ylläpitää tilannekuvaa Suomen lähialueella tapahtuvasta sotilaallisesta toiminnasta ja tuotti tarvittaessa ennakkovaroituksen Suomeen kohdistuvasta sotilaallisesta uhasta. Keskus tukee aluevalvontalain mukaisesti havainnoillaan ilma- ja merivalvontaa. Seurannan kohteena olivat ulkomaiset sotilaskohteet.

Viestikoelaitoksen organisaatio, vahvuus, seurattavat kohteet ja toimintatavat eivät ole julkista tietoa.[8] Pääesikunnan mukaan näiden kertominen "heikentäisi merkittävästi puolustusvoimien ennakkovaroituskykyä".[9] Korkein hallinto-oikeuskin päätti vuonna 2007 viitaten "laitoksen työntekijöiden ja valtakunnan turvallisuuteen", että tietoja ei tarvitse antaa.[9] Puolustusvoimat vakuutti, ettei Suomen maaperällä sijaitsevia kohteita tiedustella,[9][10] mutta keskus kuitenkin antaa lain mukaista virka-apua muille viranomaisille.

Viestikoekeskuksen budjetti vuonna 1998 oli 51 miljoonaa markkaa (8,6 miljoonaa euroa) ja henkilöstömäärä 189. Vuoden 2004 budjetti oli 12,2 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 125.

Viestikoekeskuksen lisäksi Puolustusvoimissa toimi Pääesikunnan tiedusteluosasto. Suomen sisäisestä turvallisuudesta ja vastavakoilusta vastaa suojelupoliisi.

Valvontalentokoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viestikoekeskuksen Fokker F.27 Joensuussa 2011.

Viestikoekeskuksella on käytössään ainakin kaksi tiedustelukäyttöön varustettua lentokonetta, joista ensimmäisenä käytössä ollut on Fokker F.27 rekisteriltään FF-1. Viestikoekeskuksen toinen tiedustelukäytössä oleva lentokone on Lockheed Martinin valmistamalla tiedustelujärjestelmällä varustettu CASA C-295, joka otettiin käyttöön kesällä 2017.

CASA C-295[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Sanomien artikkelin mukaan Viestikoekeskus otti kesällä 2017 käyttöön CASA C-295-tiedustelukoneen osana Puolustusvoimien Finstar-A-hanketta.[11] Koneyksikkö saapui Suomeen vuonna 2011 ja siihen tilattiin tiedustelujärjestelmä Lockheed Martinilta. Lockheed kutsuu järjestelmää nimellä "Dragon Shield". Järjestelmä on sijoitettu konttiin jota kuljetetaan koneen rahtitilassa. Menettely mahdollistaa laitteiston poistamisen koneesta sen ollessa huollettavana.[12] C-295-koneella on mahdollista seurata vähintään sataa taajuutta yhtaikaa.

Tietovuoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Sanomien toimittajat Laura Halminen ja Tuomo Pietiläinen julkaisivat Helsingin Sanomissa viestikoekeskuksen ensimmäiseen tietoturvaluokkaan kuuluvia, runsaat kymmenen vuotta vanhoja tietoja. Lehti lupasi lisää paljastuksia, mutta ei jatkanut artikkelisarjaa. Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Timo Kivinen, teki asiasta poliisille esitutkintapyynnön. Toimittaja Halmisen yrittäessä polttaa asuintalossa tietokoneen kovalevyä ja hälytettyään palokunnan, palokunta hälytti poliisin paikalle, joka takavarikoi kovalevyn. Yksi Sanoman merkittävimmistä osakkeenomistajista, Antti Herlin, tarjoutui keskustelemaan Tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa. [13]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ismo Myllylä: Luonetjärven varuskunta 1939–1989. Ilmavoimien viesti- ja tutkakilta ry, 1990. ISBN 952-90-2360-X.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]