Viestikoekeskus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Viestikoekeskus
Toiminnassa 1960–2018
Valtio  Suomi
Puolustushaarat Pääesikunnan alainen joukko
Tukikohta Tikkakoski
Marssi Sotamarssi (Robert Kajanus)
Sodat ja taistelut -
Vuosipäivät 2. kesäkuuta
Komentajat
Tunnettuja komentajia Martti J. Kari 2012–2014[1]
Juha Wihersaari 2007–2012
Jari Kähärä 2002–2007
Hannu Hansen-Haug 1998–2002
Keijo Kepsu 1988–1998
Yrjö Viitasaari 1985–1988

Viestikoekeskus (vuosina 1960–2014 Viestikoelaitos, VKoeL) oli Suomen puolustusvoimien signaalitiedustelua harjoittava organisaatio, joka yhdistettiin vuonna 2014 Puolustusvoimien tiedustelulaitokseen.[2][3] Viestikoekeskus lakkautettiin itsenäisenä yksikkönä vuoden 2019 alussa osana sotilastiedustelun organisaatiouudistusta.[4]

Viestikoekeskus oli Pääesikunnan alainen joukko-osasto. Viestikoekeskuksen esikunta sijaitsi Luonetjärven varuskunnassa Tikkakoskella, jossa on myös Ilmavoimien esikunta. Viestikoelaitoksen viestiasemia ja muita toimintoja oli sijoitettuna eri puolille Suomea, muun muassa Rovaniemelle. Lisäksi laitoksen käytössä oli ainakin kaksi tiedusteluvälineistöllä varustettua lentokonetta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laitos sai alkunsa Luonetjärven varuskunnan Viestikoeasemasta (VKoeAs) 1960-luvun alussa.[5] Laitoksen perustamisen jälkeen perustettiin Espoon Kivenlahteen tutkakoeasema (TkaKoeAs) tutkien lähetteiden mittaamista varten.[6] Laitoksen pitkäaikaisin johtaja oli eversti Keijo Kepsu (s. 1946) vuosina 1988–1998. Viestikoeasema vaali sodan ajan Päämajan radiopataljoonan perinteitä. Kunnianosoituksena sodan ajan radiotiedustelulle Viestikoeasema tuki eversti Reino Hallamaan ja hänen puolisonsa Brita Hallamaan hautaansiunaamista 11. elokuuta 2013 Sysmässä.[7]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viestikoekeskus vastasi signaali- ja satelliittikuvaustiedustelusta sekä elektronisen sodankäynnin tukitoiminnasta. Se osallistui tilannekuvan muodostamiseen ja ylläpitoon, ennakkovaroituksen tuottamiseen sekä koordinoi puolustushaarojen elektronisen tiedustelun yksiköiden käyttöä.[8] Osana puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteuttamista Viestikoekeskus ylläpiti tilannekuvaa Suomen lähialueella tapahtuvasta sotilaallisesta toiminnasta ja tuotti tarvittaessa ennakkovaroituksen Suomeen kohdistuvasta sotilaallisesta uhasta. Keskus tuki aluevalvontalain mukaisesti havainnoillaan ilma- ja merivalvontaa. Seurannan kohteena olivat ulkomaiset sotilaskohteet.

Viestikoelaitoksen organisaatio, vahvuus, seurattavat kohteet ja toimintatavat eivät olleet julkista tietoa.[9] Pääesikunnan mukaan näiden kertominen "heikentäisi merkittävästi puolustusvoimien ennakkovaroituskykyä".[10] Korkein hallinto-oikeuskin päätti vuonna 2007 viitaten "laitoksen työntekijöiden ja valtakunnan turvallisuuteen", että tietoja ei tarvitse antaa.[10] Puolustusvoimat vakuutti, ettei Suomen maaperällä sijaitsevia kohteita tiedustella,[10][11] mutta keskus kuitenkin antaa lain mukaista virka-apua muille viranomaisille.

Viestikoekeskuksen budjetti vuonna 1998 oli 51 miljoonaa markkaa (8,6 miljoonaa euroa) ja henkilöstömäärä 189. Vuoden 2004 budjetti oli 12,2 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 125.

Viestikoekeskuksen lisäksi Puolustusvoimissa toimi Pääesikunnan tiedusteluosasto. Suomen sisäisestä turvallisuudesta ja vastavakoilusta vastaa suojelupoliisi.

Valvontalentokoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viestikoekeskuksella oli käytössään ainakin kaksi tiedustelukäyttöön varustettua lentokonetta, joista ensimmäisenä käytössä ollut on Fokker F.27 rekisteriltään FF-1. Viestikoekeskuksen toinen tiedustelukäytössä ollut lentokone oli Lockheed Martinin valmistamalla tiedustelujärjestelmällä varustettu CASA C-295, joka otettiin käyttöön kesällä 2017.

CASA C-295[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Sanomien artikkelin mukaan Viestikoekeskus otti kesällä 2017 käyttöön CASA C-295-tiedustelukoneen osana Puolustusvoimien Finstar-A-hanketta.[12] Koneyksikkö saapui Suomeen vuonna 2011 ja siihen tilattiin tiedustelujärjestelmä Lockheed Martinilta. Lockheed kutsuu järjestelmää nimellä "Dragon Shield". Järjestelmä on sijoitettu konttiin jota kuljetetaan koneen rahtitilassa. Menettely mahdollistaa laitteiston poistamisen koneesta sen ollessa huollettavana.[13] C-295-koneella on mahdollista seurata vähintään sataa taajuutta yhtaikaa.

Tietovuoto, lehtiartikkeli ja oikeusjuttu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Sanomien toimittajat Laura Halminen ja Tuomo Pietiläinen julkaisivat Helsingin Sanomissa joulukuussa 2017 viestikoekeskuksen ensimmäiseen tietoturvaluokkaan kuuluvia, runsaat kymmenen vuotta vanhoja tietojalähde?. Silloinen pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Timo Kivinen, teki asiasta poliisille esitutkintapyynnönlähde?. Toimittaja Halmisen yrittäessä hävittää asuintalonsa kellarissa tietokonettaan sen akku syttyi palamaan, ja hän joutui hälyttämään palokunnan.tarvitaan parempi lähde Paikalle saapui myös poliisipartio, joka teki kotietsinnän.[14]tarvitaan parempi lähde

STT:n tietojen mukaan vuonna 2016 eläköitynyttä kontra-amiraali Georgij Alafuzoffia epäillään tietovuototutkinnassa. [15] Poliisi, Puolustusvoimat ja keskusrikospoliisi eivät ole vahvistaneet asiaa.[16] Viestikoelaitoksesta uutisoi myös Keskisuomalainen jo HS:a aiemminlähde?. Artikkeleiden asiakokonaisuuksista kävi selville mm. että viestikoelaitos oli kiinnostunut Venäjän alueen ilmatilassa tapahtuvista operaatioista.lähde?

Artikkelin aikoihin valmisteltiin uutta tiedustelulakia, jossa viestikoekeskukselle suunniteltiin oikeutta seuloa ja avata verkkoviestintää[17].

Toukokuussa 2017, puoli vuotta ennen viestikoekeskusjutun julkaisua, Halminen paljasti puolustusvoimille, että lehden toimituksella oli hallussaan salaisia asiakirjoja[18] Helsingin Sanomien toimitus ei tiennyt Halmisen yhteydenotosta[19]. Halmisen tekemän ilmiannon jälkeen puolustusvoimien upseeri tapasi Halmisen useita kertoja ja tutustui lehden hallussa olleeseen aineistoon[18].

Julkaisu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viestikoekeskuksesta kertova juttu julkaistiin Helsingin Sanomissa 16. joulukuuta 2017[18] otsikolla Salaisuus kallion uumenissa – juuri kukaan ei tiedä, mitä tekee Puolustusvoimien Viestikoekeskus, mutta nyt HS:n saamat asiakirjat avaavat mysteerin[20]. Jutussa tehtiin selväksi, että toimituksella on hallussaan salaisia asiakirjoja.[18]

Julkaisu herätti kohua, jonka jälkeen Niemi perusteli julkaisua avoimessa kirjeessä lukijoille[21]. Niemen mukaan tarkoituksena oli kertoa lukijoille sotilastiedustelusta ja sen suhteesta valmisteilla olevaan uuteen tiedustelulainsäädäntöön[21].

HS:n toimituspäällikkö Esa Mäkisen mukaan lehti käytti salaisia asiakirjoja ja julkaisi artikkelin, koska uudessa tiedustelulaissa Viestikoekeskukselle oltiin antamassa laajoja uusia valtuuksia laitokselle, josta kansalaiset tiesivät hyvin vähän, koska kaikki sitä koskeva tieto oli salaista[22]. Mäkisen mukaan salaisuus ei saa estää tiedustelutoiminnan arviointia ja siitä keskustelua.[22]

Julkaisun jälkeen päätoimittaja Kaius Niemi antoi Sanoman hallitukselle selvityksen lehden toimituksellisista prosesseista, minkä jälkeen yhtiö kertoi, että vastaava päätoimittaja nautti Sanoman hallituksen varauksetonta luottamusta[23].

Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Harri Ohra-ahon mukaan artikkelissa on useita epämääräisyyksiä ja epätarkkuuksia[24]. Lisäksi artikkelin kirjoittajien haltuunsa saamat asiakirjat olivat noin kymmenen vuotta vanhoja[24].

Puolustusvoimien pääesikunta teki keskusrikospoliisille tutkintapyynnön samana päivänä, kun juttu oli julkaistu.[17] Samana päivänä Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtaja Janne Järvinen teki ratkaisun rikostutkinnan aloittamisesta.[25]

Kotietsintä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artikkelin julkaisua seuraavana päivänä toimittaja Laura Halminen yritti hävittää hallussaan ollutta kovalevyä vasaroimalla tietokonetta[17]. Toimittajan mukaan hän pyrki tuhoamaan tietokoneen varotoimenpiteenä, jotta hänen muiden juttujensa lähdesuoja ei vaarantuisi.[25] Vasaroitaessa tietokoneen akku alkoi sihistä, minkä jälkeen se räjähti[25]. Laitteesta tuli liekkejä ja savua[25]. Halminen poistui kellarista ja soitti hätäkeskukseen[25]. Puhelimessa hän mainitsi olevansa Viestikoekeskus-jutun toinen kirjoittaja.[25], jolloin päivystäjä ilmoitti lähettävänsä paikalle poliisin[26], mihin Halminen vastasi sanoin "No voi helvetin kuustoista"[26].

Paikalle saapui pelastuslaitos ja poliisi[25]. Kun palokunnan mukana olleelle poliisipartiolle selvisi Halmisen henkilöllisyys, partio ilmoitti asiasta eteenpäin[17] ja kutsui apuvoimia[27]. Poliisi takavarikoi kärynneen tietokoneen.[25] Halminen kertoi poliisille, että tietokoneella oli Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-juttuun liittyviä tietoja.[25]

Poliisin mukaan "vakavan rikoksen todistusaineistoa oli alettu hävittämään"[25]. Tutkinnanjohtaja päätti tehdä toimittajan asuntoon erityisen kotietsinnän[25]. Erityinen kotietsintä tehdään paikkoihin, joissa odotetaan olevan salassapidettävää tietoa.[25] Kotietsinnässä takavarikoitiin muun muassa vasaroitu tietokone ja muistitikkuja[17]. Poliisi takavarikoi laitteet, koska se piti mahdollisena, että niiltä löytyy tietovuotojuttuun liittyvää aineistoa[17].

Suomen sijoitus Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä putosi yhden sijan poliisin tekemän toimituksellisen aineiston takavarikon vuoksi[28].

Esitutkinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Epäily turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä liittyi siihen, että syyttäjän mukaan Helsingin Sanomissa oli tarkoitus julkaista viisi muuta artikkelia, jotka olisivat sisältäneet salassa pidettäviä tietoja.[29]

Esitutkinnassa osoittautui, että Helsingin Sanomat ei ollut hankkinut tietoja lainvastaisilla keinoilla.[30]

Toimittajan tietokone ja tallenteita takavarikoitiin, ja hän vaati takavarikoita kumottaviksi, mutta vaatimus hylättiin korkeimmassa oikeudessa elokuussa 2019[31]. Joulukuussa 2019 korkein oikeus kuitenkin päätti, että poliisi ei saa hyödyntää tutkimuksissaan yhtä toimittajalta takavarikoitua muistitikkua toimittajan tietolähteen suojan vuoksi[32].

Esitutkinnassa toimittaja kieltäytyi vastaamasta tiettyihin hänelle esitettyihin kysymyksiin vedoten toimittajan lähdesuojaan ja anonyymin ilmaisun oikeuteen[33], mutta korkeimman oikeuden mukaan hänelle esitetyt kysymykset eivät koskeneet lähdesuojan tai anonyymin ilmaisun oikeuden piiriin kuuluvia seikkoja, joten toimittajalla ei ollut oikeutta kieltäytyä vastaamasta hänelle esitettyihin kysymyksiin, ja korkein oikeus palautti asian käräjäoikeuteen, jossa toimittaja voitiin velvoittaa vastaamaan.[34]

Esitutkinnassa rikoksesta epäiltyinä olivat toimittajien lisäksi HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi ja toimituspäällikkö Esa Mäkinen[30]. Kuulustelussa Niemi ei vastannut poliisin kysymyksiin, eikä esitutkinnassa ei saatu muutakaan näyttöä siitä, että päätoimittaja olisi ollut tietoinen artikkelin sisällöstä ennen sen julkaisemista[30]. Toimituspäällikkö Mäkisen tietämys jäi esitutkinnassa epäselviksi[30]. Heidän osaltaan syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen lokakuussa 2021[30]. On todennäköistä, että Mäkinen oli tietoinen jutusta ja Niemen olisi ainakin pitänyt olla[26]. Syyskuussa 2022 Helsingin Sanomien entinen toimituspäällikkö Erja Yläjärvi kertoi kuulustelussa, että Kaius Niemi oli kyllä saanut tiedon Viestikoekeskus-artikkelista viimeistään kaksi päivää ennen jutun julkaisua[35].

Niemen toiminta herätti arvostelua[36]. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajan Eero Hyvösen mukaan Niemi olisi voinut ilmoittaa tehneensä päätöksen jutun julkaisusta, jolloin hän olisi saanut syytteen, mutta toimittajat eivät[37].

Syytteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe nosti lokakuussa 2021 syytteet uutisen kirjoittaneita Laura Halmista ja Tuomo Pietiläistä sekä Helsingin Sanomien politiikan toimituksen entistä esimiestä Kalle Silfverbergiä vastaan[29]. Rikosnimikkeinä ovat turvallisuussalaisuuden paljastaminen ja turvallisuussalaisuuden paljastamisen yritys[29].

Epäily turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä liittyy siihen, että syyttäjän mukaan Helsingin Sanomissa on ollut tarkoitus julkaista viisi muuta Puolustusvoimien toimintaa käsittelevää artikkelia, jotka olisivat sisältäneet sotilastiedusteluun liittyviä salassa pidettäviä tietoja[29]. Syyttäjän mukaan lehdellä oli tarkoitus julkaista artikkeleita otsikoilla Yhteistyö, Vankilennot, Valetukiasemat, Henkilötiedustelun kouluttaminen ja kriisinhallinta sekä Karkotukset[38]. Ainakin kolme viidestä jutusta myös julkaistiin[39]: kolme päivää ensimmäisen jutun jälkeen ilmestyi artikkeli tiedustelupalvelujen yhteistyöstä[40]; seuraavana päivänä julkaistiin juttu henkilötiedustelusta kriisihallintatehtävissä[41]; ja maaliskuussa 2018 ilmestyi karkotuksia käsittelevä juttu[42]. Julkaistut jutut eivät syyttäjän mukaan olleet rikoksia[39]. Sen sijaan niiden luonnosversiot olivat syyttäjän mukaan rikoksen yrityksiä, sillä niiden tekemisessä oli hyödynnetty salassa pidettävää aineistoa[39].

Kaikki syytteeseen asetetut ovat kiistäneet syyllisyytensä[29]. Päätoimittaja Kaius Niemen mukaan uutisen julkaisulle oli vahvat yhteiskunnalliset perusteet, sillä samaan aikaan oli käynnissä hanke perustuslain kiireelliseksi muuttamiseksi[29]. Tiedustelulakien muutoksella oltiin antamassa tiedusteluorganisaatiolle hyvin laajat ja kansalaisten perusoikeuksia kaventavat valtuudet verkkoliikenteen seurantaan.[30]

Oikeudenkäynti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikeudenkäynti alkoi 25.8.2022 ja tuomiota odotetaan tammikuun loppuun mennessä.[38]

Syyttäjä vaatii syytetyille vähintään 18 kuukauden ehdollista vankeustuomiota. Lisäksi Halminen, Silfverberg ja Pietiläinen olisi velvoitettava korvaamaan asianomistajan oikeudenkäyntikustannukset ja maksamaan myös rikosuhrimaksu, 80 euroa per syytetty. Sanoma Mediaa vaaditaan poistamaan artikkeli yleisön saatavilta. Toimittaja Pietiläinen olisi tuomittava menettämään alikersantin sotilasarvonsa maanpetosrikoksiin syyllistymisen johdosta. Halmiselta takavarikoitua muistitikkua ja kännykkää vaaditaan luovutettavaksi valtiolle rikoksentekovälineenä. [43]

Halmista, Silfverbergiä ja Sanoma Mediaa edustaa asianajaja Kai Kotiranta[38].

Päätoimittaja Niemen mukaan Helsingin Sanomat ei ole julkaissut turvallisuussalaisuuksia, vaan kaikki julkaistut tiedot ovat löydettävissä julkisista lähteistä. [38]

Kun tieto Halmisen tekemästä ilmiannosta tuli julki oikeudenkäynnin aikana, Helsingin Sanomat hyllytti Halmisen[44]. Lehti palkkasi Kimmo Pietisen selvittämään, oliko toimitustyö altistunut ulkopuolisille vaikutusyrityksille[45].

Tiedon julkitulon jälkeen Pietiläisen puolustusasianajaja esitti, että jos tieto olisi todella ollut salaista, silloin puolustusvoimat olisi pyrkinyt suojelemaan tietoa ennen sen julkaisua, mutta niin se ei tehnyt[18].

Reaktioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parin päivän kuluttua artikkelin julkaisusta Toimittajat ilman rajoja -järjestön Suomen-puheenjohtaja Ilkka Nousiainen kommentoi, että tapaus oli Helsingin Sanomilta ylilyönti ja virhe sekä lehdeltä että puolustusvoimilta.[46]

Risto Uimonen, entinen Julkisen sanan neuvoston pitkäaikainen puheenjohtaja, ja Risto Kunelius, Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan johtaja, olivat sitä mieltä, että uutisoinnissa käytiin lain rajalla, mutta jos rikos oli tapahtunut, syyllinen ei ollut media vaan tiedon vuotaja.[47] Risto Uimonen näki tapauksessa yhtäläisyyksiä 45 vuoden takaiseen Zavidovo-vuotoon.[47]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ismo Myllylä: Luonetjärven varuskunta 1939–1989. Ilmavoimien viesti- ja tutkakilta ry, 1990. ISBN 952-90-2360-X.
  • Pertti Suominen: Armeijan silmänä ja korvana. Otava, 2012. ISBN 9789511251217.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ylennykset. Puolustusvoimat, puolustusvoimat.fi. Arkistoitu 13.11.2013.
  2. Virkkunen, Henna: Korpisodasta kyberiin Keskisuomalainen. 14.3.2015. Viitattu 23.5.2017.
  3. Jarmo Huhtanen: Siepatut salasanomat paljastavat yllätyksen matkustajakone Kalevan alasampumisesta kesällä 1940 – neuvostolaivasto hämmentyi suomalaiskoneen lastista Helsingin Sanomat. 13.10.2016. Viitattu 23.5.2017.
  4. Tanner, Matti: Puolustusvoimat lopetti viestikoekeskuksen. Aamulehti, 1.11.2019, 138. vsk, nro 299, s. A15. Tampere: Alma Media Kustannus Oy. ISSN 0355-6913.
  5. Myllylä
  6. Suominen
  7. Åkerlind, Merja, STT: Sysmässä harvinaiset hautajaiset Iltalehti, iltalehti.fi. 21.7.2013.
  8. Kenttäohjesääntö yleinen osa – Puolustusjärjestelmän toiminnan perusteet, s. 41. Helsinki: Pääesikunta / Suunnitteluosasto, 2008. ISBN 978–951–25–1744–2. Arkistoitu 24.9.2015 (viitattu 11.9.2020).
  9. 21.5.1999/621 : Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta – 24 § Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat Finlex – Oikeusministeriö. 21.5.1999. Viitattu 11.9.2020.
  10. a b c KHO: Armeijan tiedustelulaitoksesta ei tarvitse antaa edes yleisluonteisia tietoja 9.4.2007. Ye Uutiset.
  11. Olli Ainola ja Ari Lehikoinen: Suomalaiset sotilaat vakoilivat Yhdysvaltain kanssa Neuvostoliittoa. 23.4.2004. Yle. Arkistoitu 15.2.2005. Viitattu 15.2.2005.
  12. Salaisuus kallion uumenissa – juuri kukaan ei tiedä, mitä tekee Puolustusvoimien Viestikoekeskus, mutta nyt HS:n saamat asiakirjat avaavat mysteerin Helsingin Sanomat. 16.12.2017. Viitattu 16.12.2017.
  13. Suomen salaisin sotakone 22.09.2012. Arkistoitu 15.12.2013. Viitattu 12.12.2013.
  14. Mannermaa, Jaakko: Salaisia asiakirjoja, vasaroitu kiintolevy ja kotietsintä – Lue tästä Viestikoekeskus-kohun käänteet Yle Uutiset. 18.12.2017. Viitattu 11.9.2020.
  15. STT: Korkea ex-tiedustelupomo epäiltynä HS:n tietovuototutkinnassa Ilta-Sanomat. 12.7.2019. Viitattu 11.9.2020.
  16. Olli-Pekka Paajanen, Sanna Nikula, Lasse Kerkelä: STT:n tiedot: Korkeaa ex-tiedustelupomoa epäillään tietovuototutkinnassa Helsingin Sanomat. 12.7.2019. Viitattu 12.7.2019.
  17. a b c d e f Salaisia asiakirjoja, savuava kovalevy ja arvostetun upseerin ylle langennut epäilyksen varjo – tämän tiedämme nyt Puolustusvoimien tietovuotojutusta Yle Uutiset. 15.7.2019. Viitattu 30.8.2022.
  18. a b c d e Todistaja: Helsingin Sanomien toimittaja paljasti toimitukselta salaa Puolustusvoimille, että lehdellä on hallussaan erittäin salaisia papereita Yle Uutiset. 25.8.2022. Viitattu 30.8.2022.
  19. Oikeudenkäynnit | Kuulustelupöytäkirja: Puolustusvoimat tiesi HS:n hallussa olevasta materiaalista ja jutunteosta jo puoli vuotta ennen julkaisua – Sai tiedon HS:n toimittajalta Helsingin Sanomat. 25.8.2022. Viitattu 30.8.2022.
  20. Laura Halminen HS, Tuomo Pietiläinen HS: Salaisuus kallion uumenissa – juuri kukaan ei tiedä, mitä tekee Puolustusvoimien Viestikoekeskus, mutta nyt HS:n saamat asiakirjat avaavat mysteerin Helsingin Sanomat. 16.12.2017. Viitattu 30.8.2022.
  21. a b Vastaavan päätoimittajan avoin kirje lukijoille | Artikkeli Viestikoekeskuksesta olisi pitänyt perustella paremmin lukijoille Helsingin Sanomat. 17.12.2017. Viitattu 2.10.2022.
  22. a b Kommentti | Miksi Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin Viestikoekeskuksesta ja käytti salaisia asiakirjoja? Helsingin Sanomat. 16.12.2017. Viitattu 30.8.2022.
  23. Sanoman hallitus sai vastaavalta päätoimittajalta selvityksen toimitusprosessista – Kaius Niemellä on hallituksen varaukseton luottamus Helsingin Sanomat. 22.12.2017. Viitattu 2.10.2022.
  24. a b Tiedustelupäällikkö: Kaiken salaisen materiaalin julkaisu on vakavaa Yle Uutiset. 16.12.2017. Viitattu 30.8.2022.
  25. a b c d e f g h i j k l "Liekkiä ja savua tuli niin kunnolla" – Lue, miten HS:n Viestikoekeskus-uutisointi johti toimittajan asuntoon tehtyyn kotietsintään Yle Uutiset. 13.2.2018. Viitattu 30.8.2022.
  26. a b c Milka Valtanen: Ei saa puhua mitään talon ulkopuolelle. Suomen Kuvalehti 51-52/2021 23.12.2021.
  27. Esa Mäkinen HS: Poliisi teki kotietsinnän Helsingin Sanomien toimittajan kotiin Helsingin Sanomat. 18.12.2017. Viitattu 30.8.2022.
  28. Suomen sijoitus lehdistönvapausindeksissä putosi toisena vuotena peräkkäin Yle Uutiset. 25.4.2018. Viitattu 30.8.2022.
  29. a b c d e f Kolme Helsingin Sanomien toimittajaa sai syytteen Puolustusvoimien salaisten paperien julkaisemisesta – toimittajia uhkaa vankeusrangaistus Yle Uutiset. 29.10.2021. Viitattu 30.8.2022.
  30. a b c d e f Rimpiläinen, Tuomas: Kolme Helsingin Sanomien toimittajaa sai syytteen Puolustusvoimien salaisten paperien julkaisemisesta –toimittajia uhkaa vankeusrangaistus 29.10.2021. Yle Uutiset.
  31. Korkein oikeus piti hovioikeuden tuomion voimassa – Helsingin Sanomien toimittajan kotiin tehty etsintä oli laillinen Yle Uutiset. 13.8.2019. Viitattu 30.8.2022.
  32. Korkein oikeus: Poliisi ei saa käyttää toimittajalta takavarikoitua muistitikkua Puolustusvoimien tietovuotojutun tutkinnassa Yle Uutiset. 20.12.2019. Viitattu 30.8.2022.
  33. KKO myönsi valitusluvan lähdesuojaan vedonneelle toimittajalle Puolustusvoimien Viestikoekeskus-jutussa Yle Uutiset. 19.10.2020. Viitattu 30.8.2022.
  34. Korkein oikeus: Toimittajan on vastattava poliisin kysymyksiin turvallisuussalaisuuden rikkomisen tutkinnassa viestikoekeskuksen jutussa Yle Uutiset. 24.3.2021. Viitattu 30.8.2022.
  35. HS:n entinen toimituspäällikkö kertoi kuulustelussa, että myös päätoimittaja sai tiedon Viestikoekeskus-jutusta ennen julkaisua Yle Uutiset. 23.9.2022. Viitattu 2.10.2022.
  36. Iltalehden ja Kauppalehden päätoimittajat kritisoivat HS:n Kaius Niemen vaikenemista Viestikoekeskus-jutussa – "Näyttää, että vastuuta pakoillaan" Yle Uutiset. 30.9.2022. Viitattu 2.10.2022.
  37. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja jarrutteli keskustelua Viestikoekeskus-jutun vastuunkannosta: "Pikkuisen jäitä hattuun" Yle Uutiset. 30.9.2022. Viitattu 2.10.2022.
  38. a b c d Syyttäjän ja HS:n sanailu alkoi heti käräjillä – tällaiset ovat Viestikoekeskus-jutun syytteet www.iltalehti.fi. Viitattu 30.8.2022.
  39. a b c Analyysi: Viestikoekeskus-jutun ydinkysymys unohtuu mustaustussin alle www.iltalehti.fi. Viitattu 2.10.2022.
  40. Suomi pääsee uusien tiedustelulakien myötä käsiksi Venäjältä kaapelien kautta tulevaan tietoon – Miten se muuttaisi Suomen ja Yhdysvaltojen suhteita? Helsingin Sanomat. 19.12.2017. Viitattu 2.10.2022.
  41. Suomi käyttää rauhanturvaoperaatioita tiedustelun opetteluun – pian ulkomaisten lähetystöjen työntekijät Suomessa voivat olla henkilötiedustelun kohteena Helsingin Sanomat. 20.12.2017. Viitattu 2.10.2022.
  42. Suomi lähettää salassa venäläisiä kotiin lähes joka vuosi – nyt karkotettava Venäjän diplomaatti on vakoilusta epäilty, kertovat asiantuntijat HS:lle Helsingin Sanomat. 28.3.2018. Viitattu 2.10.2022.
  43. Syyttäjän ja HS:n sanailu alkoi heti käräjillä – tällaiset ovat Viestikoekeskus-jutun syytteet www.iltalehti.fi. Viitattu 30.8.2022.
  44. Helsingin Sanomat hyllytti selvitysten ajaksi toimittajan, jonka epäillään vuotaneen tietoja puolustusvoimille Yle Uutiset. 29.8.2022. Viitattu 30.8.2022.
  45. Helsingin Sanomat | HS nimesi selvityshenkilön tutkimaan mahdollisia vaikutusyrityksiä Helsingin Sanomat. 8.9.2022. Viitattu 11.9.2022.
  46. Toimittajat ilman rajoja -puheenjohtaja Ilkka Nousiainen HS:n tietovuotojutusta: ”Tämä on virhe Helsingin Sanomilta ja puolustusvoimilta” Yle Uutiset. 18.12.2017. Viitattu 30.8.2022.
  47. a b Media teki tehtävänsä – Asiantuntijat arvioivat, että HS kävi vuotouutisessa rajalla, mutta jäi turvalliselle puolelle Yle Uutiset. 17.12.2017. Viitattu 30.8.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]