Vierastilannemenetelmä

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vierastilamenetelmä on psykologinen tutkimusmetodi noin vuoden ikäisen vauvan ja vanhemman kiintymyssuhteen selvittämiseen. Tutkimustilanteessa lapsi on vanhemman ja vieraan aikuisen kanssa tutkimushuoneessa. Ajoittain vierastilanteeksi kutsutussa tutkimustilanteessa vanhempi lähtee pois tilasta ja jää vieraan kanssa kaksin vieraan aikuisen kanssa. Tutkijat kiinnittävät tilanteessa huomiota erityisesti erotilanteisiin ja lohduttautumiseen eron jälkeen. Esimerkiksi siihen kiinnitetään huomiota, hakeeko vauva lohdutusta vanhemmalta tai siihen, miten nopeasti hän rauhoittuu. Menetelmää on kritisoitu siitä, että se ei ota huomioon vauvan temperamentin vaikutusta vauvan käytökseen.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Päivänsalo, Tiina-Maria et. al.: Oivallus 2, s. 54. Otava, 2016.
Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.