Video Disk Recorder
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Video Disk Recorder (VDR) on Linux-käyttöjärjestelmälle tarkoitettu ilmainen, avoimen lähdekoodin sovellusohjelma, jonka avulla henkilökohtaista tietokonetta voi käyttää tallentavana digiboksina.
Tyypillisesti VDR-kokoonpano rakennetaan lisäämällä tavalliseen PC-koneeseen yksi tai useampi DVB-viritinkortti. VDR-ohjelmiston avulla käyttäjä voi katsella digitaalisia TV-lähetyksiä, tallentaa niitä (joko ajastetusti tai pikatallennuksena) sekä toistaa aikaisemmin tallennettuja ohjelmia. Sovellusta voidaan ohjata lähiverkossa selainpohjaisesti, PC-näppäimistöllä tai tavallisen kauko-ohjaimen avulla, edellyttäen että tietokoneessa on sopiva kaukosäätimen vastaanotin.
Laajennettavuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
VDR-sovelluksen suosio perustuu pitkälti sen laajennettavuuteen. Sovellukseen sisältyy laajennos (plugin) -ohjelmointirajapinta, jonka avulla ohjelmiston toiminnallisuutta voidaan lisätä. Sovellukseen on yleisesti saatavilla useita kymmeniä laajennoksia, jotka mahdollistavat muun muassa mediatoistin integraation, selainpohjaisen hallinnan, MP3-musiikkitiedostojen kuuntelun, videotiedostojen (esimerkiksi DivX) katselun, teksti-TV:n selailun ja niin edelleen.
Suomalaiset laajennokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
VDR yhteisö on ollut Suomessa aktiivinen ja suomalaiset ovat osallistuneet kehitystyöhön aktiivisesti. Yksi keskeisimpiä suomalaisen kehittämiä laajennoksia on Pekka Virtasen kehittämä subtitles-laajennus[1], joka mahdollistaa Yleisradion käyttämien DVB-tekstitysten esittämisen videokuvan yhteydessä. Sittemmin (versiosta 1.5.10 alkaen) DVB-tekstitysten tuki on lisätty itse VDR-ohjelmistoon.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
VDR-sovelluksella ja sen laajennuksilla on ollut suhteellisen runsaasti käyttäjiä ja aktiivisia kehittäjiä Suomessa. Sovelluksen suosio perustui osittain tallentavien digiboksien tarjonnan puutteeseen markkinoilla. Vuosina 2002–2004 suomalaisilla kuluttajamarkkinoilla oli tarjolla erittäin niukasti tallentavia digibokseja, ja erityisesti kaapelitalouksiin (DVB-C) tarkoitetut mallit olivat erittäin harvinaisia. Tämä tarjonnan puute osaltaan vaikutti ”omatekoisten” digiboksien ja VDR-sovelluksen suosion syntyyn. Sittemmin markkinoille on tullut eri valmistajilta (esimerkiksi VU+, Topfield) tallentavia digibokseja ja suoratoistopalveluja, jotka tarjoavat pääpiirteissään VDR-sovelluksen ominaisuudet valmiina tuotteena ja sen myötä on VDR-käyttö vähentynyt.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Subtitles-laajennus. Web Archive (Virtanen.org 2012). Viitattu 20.12.2021.