Višegradin joukkomurha

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mehmed Paša Sokolovićin silta, joka toimi yhtenä joukkomurhan näyttämönä.

Višegradin joukkomurha oli Bosnian sodan tapahtuma Višegradin kaupungissa Bosnia ja Hertsegovinassa. Serbipoliisit ja -sotilaat murhasivat kaupungissa bosniakkisiviilejä. Kansainvälisen Jugoslavia-tuomioistuimen mukaan serbit tappoivat Višegradissa ja sen ympäristössä noin 3 000 bosniakkia.

Ennen sotaa Višegradissa oli noin 14 000 bosniakkia. Sodan alkuvaiheissa serbialaiset ryhmät systemaattisesti hyökkäsivät bosniakkien kimppuun tavoitteenaan heidän poistaminen kaupungista. Merkittävin serbialainen ryhmittymä, joka syyllistyi Višegradin joukkomurhaan oli Valkoiset kotkat, jota johti Milan Lukić. Valkoiset kotkat hyökkäsivät useasti Višegradin bosniakkeja kohtaan. Ryhmä syyllistyi raiskauksiin, kidutukseen, silpomisiin, sekä bosniakkien pakottamiseen työhön ja muuttoon. Se oli ensimmäisiä esimerkkijä serbien bosnikkiväestön etnisistä puhdistuksista.[1]

Serbit tappoivat useita bosniakkeja historiallisella Mehmed Paša Sokolovićin sillalla ja Drinajoen rannoilla. Kuolleet ja puolikuolleet uhrit heitettiin sillalta jokeen. Lisäksi monia bosniakkeja sullottiin Višegradin taloihin ja poltettiin elävältä. Kaupungin lähistöllä oli myös Vilina Vlasin kylpylä, joka oli yksi Bosnian sodan pahamaineisimpia leirejä, jossa bosniakkinaisia ja -tyttöjä raiskattiin ja pahoinpideltiin.[2]

Višegradin tapahtumat pysyivät pitkään salassa. Serbit sulkivat kaupungin, minkä takia uutisten kerääminen sieltä oli hyvin vaikeaa. Vasta vuonna 1996 The Guardian -lehden toimittaja Ed Vulliamy pystyi paljastamaan Višegradin tapahtumat muulle maailmalle.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Totten, Samuel & Bartrop, Paul Robert & Jacobs, Steven L.: Dictionary of Genocide: A-L. Greenwood Publishing Group, 2008. ISBN 9780313346422. Google-kirjat (viitattu 30.1.2010). (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Totten & Bartrop & Jacobs, s. 459-460
  2. The warlord of Visegrad guardian.co.uk. 11.8.2005. Guardian News and Media Limited. Viitattu 30.1.2010. (englanniksi)