Vesikauris
| Vesikauris | |
|---|---|
.jpeg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Sorkkaeläimet Artiodactyla |
| Heimo: | Hirvieläimet Cervidae |
| Alaheimo: |
Vesikauriit[2] Hydropotinae Trouessart, 1898[3] |
| Suku: |
Vesikauriit[4] Hydropotes Swinhoe, 1870 |
| Laji: | inermis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Hydropotes inermis |
|
| Synonyymit | |
|
|
 |
|
| Alalajit [5] | |
|
|
| Katso myös | |
Vesikauris eli kiinanvesikauris (Hydropotes inermis)[2] on pienikokoinen hirvieläin, joka esiintyy alkuperäisenä itäisessä Aasiassa - Kiinassa ja Korean niemimaalla.[1] Se on vesikauriiden alaheimon (Hydropotinae) ainoa laji,[2][6] ja jaetaan kahteen alalajiin.[5]
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesikauriilla ei ole sarvia ja se on siten ainoa hirvieläinlaji, jonka uroksilla ei ole sarvia aseinaan.[2] Niiden sijasta uroksen yläkulmahampaat ovat kehittyneet noin seitsemän senttimetrin pituisiksi torahampaiksi, joita se käyttää tappeluissa muita uroksia vastaan.[2] Hirvieläimistä vesikauriin lisäksi vain muntjakeilla ja tupsuhirvellä on vastaavanlaiset torahampaat.[2] Vesikauriin turkki on väriltään kesällä punaruskea ja talvella himmeän ruskea.[2] Vasoilla on kyljissään vaaleita täpliä.[2] Vahvat takaraajat ovat eturaajoja pidemmät. Korvat ovat lyhyet ja pyöreähköt.
Vesikauriin säkäkorkeus on täysikasvuisella uroksella 52 cm ja naaraalla 48 cm.[2] Uros voi painaa 14 kg, naaras on sitä pari kiloa kevyempi.[2]
Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesikauriin elinympäristöä ovat suot, ruovikot ja matalaa ruohoa kasvavat alueet.[2] Vesikauris elää pääosan elämästään yksin. Jokaisella uroksella on oma reviirinsä. Lajin tiineysaika kestää keskimäärin 176 vuorokautta, ja vasoja syntyy usein kolme kerrallaan[2].
Erityistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesikauriin ternimaitoa käytetään kiinalaisessa lääketieteessä ja sen vuoksi lajia metsästetään Kiinassa. Vesikauriita on istutettu Isoon-Britanniaan ja Ranskaan.[1]
Vesikauris ei nimestään huolimatta ole sukua kääpiövesikauriille (Hyemoschus aquaticus), joka kuuluu kääpiökauriiden (Tragulidae) heimoon.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Harris, R.B. & Duckworth, J.W.: Hydropotes inermis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2017.3. 2015. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 15.12.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 80–81, 84 ja 88. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6.
- ↑ ITIS: Hydropotes inermis
- ↑ Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 1. Aarnikotka–Iibikset, s. 362. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01065-4.
- ↑ a b Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Hydropotes inermis Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Johns Hopkins University Press. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
- ↑ Subfamily Hydropotinae UltimateUngulate.com
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ARKive: Chinese water deer (Arkistoitu – Internet Archive)
- Animal Diversity Web
- Encyclopedia of Life: Hydropotes inermis (luettu 27.2.2011) (englanniksi)
- The Mammal Society: Chinese Water Deer (tietoa vesikauriista Britanniassa)