Vesihiisi (sukellusvene)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vesihiisi
Vesihiisi.jpg
Military Flag of Finland.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Crichton-Vulcan Oy
Kölinlasku 1927
Laskettu vesille 1930
Palveluskäytöstä 1946
Kohtalo romutettu
Tekniset tiedot
Uppouma 493 tn pinta-ajossa
716 tn sukelluksissa
Pituus 63,5 m
Leveys 6,2 m
Syväys 3,6 m
Koneteho 2 x 580 hv Atlas Diesel
2 x 300 hv Brown Boveri
-sähkökoneet
Nopeus 12,6 solmua pinta-ajossa
8,5 solmua sukelluksessa
Toiminta-aika 150 h pinta-ajossa
20 h sukelluksissa
Toiminta-matka 1 575 mpk pinta-ajossa
80 mpk sukelluksissa ilman akkujen latausta
Miehistö 30
Maksimisyvyys 75 m
Aseistus
Torpedot torpedot 6 x 530 mm torpedoputkea
(2 putkea keulassa, 2 perässä)
Kansitykit 1 x 76 mm Madsen
1 x 20 mm Bofors
IT-konekiväärit 1 x 12,7 mm konekivääri
Merimiinat 20
Muu aseistus 5 Mauser-kivääriä ja 500 panosta
12 Parabellum-pistoolia ja niihin 1000 panosta

Sukellusvene Vesihiisi oli Suomen laivaston Vetehis-luokan 500 tonnin sukellusvene. Se oli käytössä 1930-luvun alusta jatkosodan päättymiseen, jolloin Suomi joutui Pariisin rauhansopimuksen mukaan luopumaan muun muassa sukellusveneistä ja panssarilaiva Väinämöisestä.

Vesihiiden lisäksi laivastolla oli saman kokoluokan veneet Iku-Turso ja Vetehinen sekä pienemmät Saukko ja Vesikko.

Vesihiisi upotti torpedoillaan yhden venäläisen sukellusveneen, S 7:n, vuonna 1942. Aluksen päällikkönä oli kapteeniluutnantti Olavi Aittola.

Tästä upotuksesta saatiin kolme eloonjäänyttä vankia, jotka olivat olleet tornin katolla torpedon osuessa, jäivät pinnalle pelastusliivien varaan ja lyhyen ajan päästä pelastettiin Vesihiiteen.

Vangeista merkittävin oli S 7:n päällikkö 3. arvoluokan kapteeni Sergei Lisin, joka oli korkea-arvoisin merisotatoimissa otettu sotavanki. Hän sai myöhemmin kuulustelijoilta lisänimen "Kettunen" osoittauduttuaan vaikeaksi kuulusteltavaksi. Sukunimi Lisin viittaa kettuun: lisy on venäjäksi kettu. Hänet vapautettiin vuonna 1944. Toinen vangiksi jäänyt oli tähystäjämatruusi. Lisäksi torniin tupakalle päästetty miehistön poliittinen ohjaaja ylimatruusi Kunitsa selvisi hengissä ja palautettiin aikanaan kotiin. Neljäs tornissa ollut oli perämies Mihail Hrustalev, joka hukkui.[1]

Upotuksesta tuli erikseen ylipäällikkö Mannerheimin sekä saksalaisen kenraaliamiraali Rolf Carlsin allekirjoittamat viralliset onnittelut.

Vesihiiden ensimmäinen miehistö, 1931

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. P. O. Ekman: Meririntama, luku Nemka ja Kettunen.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]