Verner Aro
| Verner Aro | |
|---|---|
 Verner Aro vuonna 1908. |
|
| Kansanedustaja | |
|
1.8.1908–1.2.1914
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Uusimaa |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 17. elokuuta 1873 Hausjärvi |
| Kuollut | 24. marraskuuta 1929 (56 vuotta) Keitele |
| Ammatti | räätäli, luennoitsija |
Verner Aro (vuoteen 1906 Flink,[1] 17. elokuuta 1873 Hausjärvi – 24. marraskuuta 1929 Keitele) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1908–1914.[2] Aro teki myös pitkän uran raittiusliikkeen, työväenliikkeen ja osuustoimintaliikkeen kiertävänä luennoitsijana. Erityisesti hänet muistetaan osuustoimintaliikkeen valistajana, joka piti tuhansia puheita ympäri Suomea ja levitti aatetta maan joka kolkkaan.[3]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hausjärven Karassa syntyneen Verner Aron vanhemmat olivat Mäntsälästä kotoisin ollut räätäli Kaarlo Flinck (1841-1904) ja Amanda Vilhelmina Ahlqvist (1840-1897). Hän työskenteli 1890-luvun alusta lähtien räätälinä Oitissa ja vuosina 1895-1898 Vääksyssä. Aro ei käynyt kouluja, vaan hankki yleissivistyksensä itseopiskelulla. Hän vaikutti jo nuorena raittiusliikkeessä ja lähti vuosisadan vaihteessa työväenliikkeeseen. Vuosina 1906–1907 Aro toimi Uudenmaan sosialidemokraattisen piiritoimikunnan puhujana.[2][4] Huhtikuussa 1907 hän osallistui Tampereella pidettyyn Suomen Ammattijärjestön perustavaan kokoukseen Oitin työväenyhdistyksen edustajana.[5] Aro oli Hausjärven kunnallislautakunnan jäsen ja vuonna 1908 hänet valittiin eduskuntaan. Kansanedustajan tehtäviensä ohella Aro toimi sosialidemokraattien Uudenmaan piirisihteerinä 1908–1909 ja vuodesta 1912 lähtien SOK:n luennoitsijana.[2][4]
Sisällissodan aikana Aro toimi punaisten siviilihallinnossa Hangon komissaarina ja vallankumousoikeuden puheenjohtajana. Saksalaisten maihinnousun jälkeen Aro pakeni kaupungista ja päätyi lopulta Vesalaan, jossa hänet vangittiin toukokuun alussa. Syyskuussa Aro sai valtiorikosoikeudelta 12 vuoden kuritushuonetuomion valtio- ja maanpetoksesta.[6] Hän vapautui ehdonalaiseen Tammisaaren pakkotyölaitoksesta kesäkuussa 1920.[7]
Vankilasta päästyään Aro työskenteli KK:n luennoitsijana ja osuuskauppaneuvojana.[3] Lempinimellä ”Rovasti” tunnettu Aro piti laskujensa mukaan 23 vuoden aikana yli kuusi tuhatta puhetta eri puolilla Suomea. Marraskuussa 1929 hän kuoli sydänkohtaukseen puhujamatkallaan Keiteleessä. Aro luennoi Keiteleen Osuuskaupan tilaisuudessa, josta hän poistui tunnettuaan olonsa huonovointiseksi. Hieman myöhemmin Aro löydettiin kuolleena majapaikastaan.[4][8] Hänet on haudattu Malmin hautausmaalle.[9]
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Verner Aron puoliso oli asikkalalainen Eva Sofia Kahi (1862-1934), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1895.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ilmoitus nimenmuutoksesta. Suomalainen Wirallinen Lehti, 22.5.1906, nro 117, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.1.2023.
- ↑ a b c d Verner Aro Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 11.2.2007.
- ↑ a b Verner Aro. Osuusliike, 1929, nro 6, s. 227. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.1.2023.
- ↑ a b c Verner Aro kuollut. Suomen Sosialidemokraatti, 25.11.1929, nro 321, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.1.2023.
- ↑ Suomen Ammattijärjestön perustavan kokouksen pöytäkirja, s. 16. Tampere: Suomen Ammattijärjestö, 1907. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Valtiorikosylioikeuden akti 21849 – Aro, Verner (s. 12–15) Valtiorikosylioikeuden aktit. 3.10.1918. Kansallisarkisto. Viitattu 24.1.2023.
- ↑ Verner Aro vapautettu. Suomen Sosialidemokraatti, 29.6.1920, nro 146, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.1.2023.
- ↑ Verner Aron muistolle. Työn Voima, 27.11.1929, nro 275, s. 2–3. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.1.2023.
- ↑ Werner Aron viimeinen matka. Suomen Sosialidemokraatti, 30.11.1929, nro 326, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.1.2023.
| ||||||
| ||||||
| ||||||
|
