Verkkokirjokala
| Verkkokirjokala | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Hopeakylkikalat Atheriniformes |
| Heimo: | Sateenkaarikalat Melanotaeniidae |
| Suku: | Rhadinocentrus |
| Laji: | ornatus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Rhadinocentrus ornatus |
|
| Katso myös | |
Verkkokirjokala (Rhadinocentrus ornatus)[2] on sateenkaarikaloihin kuuluva kalalaji. Lajia tavataan uhanalaisena makeista vesistä Australiasta. Verkkokirjokalaa piedetään usein akvaarioissa[1][3].
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Verkkokirjokala kasvaa yleisimmin noin 4 cm pitkäksi, ja voi suurimmillaan saavuttaa 6–8 cm:n pituuden. Koiraat ovat naaraita kookkaampia. Ruumiinrakenteeltaan laji on pitkänomainen, hoikka ja ikääntyessään ruumis muuttuu korkeammaksi. Selkäeviä on kaksi, joista etumainen on lyhyempi. Verkkokirjokarakoiraan selkä- ja peräeviä taaimmaiset ruodot ovat pidentyneet. Lajin väritys vaihtelee huomattavasti levinneisyysalueittain. Yhteinen tunnusmerkki on kuitenkin suomujen tummat reunat, jotka antavat ruumiille verkkokuvioinnit. Kalan väri on olla osittain läpikuultavan harmaa tai ruskehtava, joskus taas jopa musta. Suomuissa on usein sinertävä hohde. Varsinkin koirailla ruumiin takaosa on usein punertava. Verkkokirjokalan selkä-, perä- ja pyrstöevät ovat useimmiten punertavat, mutta joskus siniset. Evien reunat ovat tummat.[3][4][5][6]
Levinneisyys ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Verkkokirjokalaa tavataan Australian itäosista Queenslandista pohjoiseen Uuteen Etelä-Walesiin ja muutamilta Queenslandin rannikon saarilta. Lajin levinneisyysalue ei ole yhtenäinen ja populaatiot ovat eristäytyneitä. Lajin elinympäristöä ovat hitaasti virtaavat hapan- ja ruskeavetiset joet, purot, järvet ja lammet. Ne elävät parvina lähellä rantaa usein uppopuiden ja kasvien juurakoiden suojissa. Kalan ravintoa ovat hyönteiset, pienet äyrisäiset, levät ja eloperäinen aines. Verkkokirjokalan lisääntymiskausi on lokakuusta toukokuulle, ja aktiivisimmillaan eteläisen pallonpuoliskon kesän aikaan marraskuulta joulukuulle. Hedelmöittynyt mäti takertuu kasvien pinnalle.[1][3][4][5][6]
Verkkokirjokala luokitellaan vaarantuneeksi. Kantaa uhkaavat erityisesti elinympäristön häviäminen ja elinympäristön laadun heikkeneminen. Suuri uhka ovat myös lajin munia syövät vieraslajit kuten moskiittokala. Akvaariokaloiksi pyydystämisen vaikutuksista kantaan ei ole tarkkaa tietoa.[1][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Arthington, A. & Butler, G.: Rhadinocentrus ornatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2024-2. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 27.12.2024. (englanniksi)
- ↑ Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 54. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0
- ↑ a b c Rhadinocentrus ornatus Home of the Rainbowfish. Viitattu 27.12.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Brad Pusey, Mark J. Kennard, Angela H. Arthington: Freshwater Fishes of North-eastern Australia, s. 197-204. Csiro Publishing, 2004. ISBN 0-643-06966-6 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 27.12.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Mark McGrouther: Ornate Rainbowfish, Rhadinocentrus ornatus Regan, 1914 Australian Museum. Viitattu 27.12.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Martin F. Gomon & Dianne J. Bray: Ornate Rainbowfish, Rhadinocentrus ornatus Regan 1914 Fishes of Australia. Museums Victoria. Viitattu 27.12.2024. (englanniksi)