Veriselkäkukastaja
| Veriselkäkukastaja | |
|---|---|
 Veriselkäkukastajakoiras |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Kukastajat Dicaeidae |
| Suku: | Kukastajat Dicaeum |
| Laji: | cruentatum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Dicaeum cruentatum |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Veriselkäkukastaja (Dicaeum cruentatum) on kaakkoisaasialainen pienikokoinen varpuslintu.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linnun pituus on 9–10 cm. Sen ruumis on töpäkkä ja lyhytpyrstöinen. Koiraan mustassa selässä on leveä tulipunainen raita yläperästä otsaan saakka. Naaraalla punaista on vain yläperässä selkä on ruskea. Linnut liikkuvat lehvästössä, josta niitä olisi vaikea havaita, elleivät ne laulaisi ja ääntelisi vilkkaasti.
Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Veriselkäkukastajat elävät laajalla maantieteellisellä alueella Intiasta Etelä-Kiinaan ja Kaakkois-Aasiaan sekä Indonesiassa, ja ovat sangen yleisiä. Lajin elinympäristön ala on 1 –10 miljoonaa neliökilometriä.
Linnén kuvailema holotyyppi eli tyyppinäyte oli peräisin Intian Bengalista. Lajista tunnetaan kuusi tai seitsemän alalajia.[2][3]
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Veriselkäkukastajat viihtyvät alavien maiden tuoreissa, valoisissa metsissä ja pensaikoissa sekä puutarhoissa.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pesintä on maalis-huhtikuussa, jolloin linnut rakentavat puun oksasta riippuvan pussimaisen pesän hämähäkin seiteista ja puuvillahöytyvistä. Pesä riippuu niin alhalla oksasta, että vain käärmeet voivat joskus päästä ryöstämään pesän sen sivulla olevasta lentoaukosta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Perrins, Christopher M. (päätoim.) 1992: Otavan lintutieto - Maailman linnut. Otava. Italia. ISBN 951-1-12001-8