Verifasaani

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Verifasaani
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Kanalinnut Galliformes
Heimo: Aitokanat Phasianidae
Suku: Ithaginis
Laji: cruentus
Kaksiosainen nimi

Ithaginis cruentus
(Hardwicke, 1821)

Katso myös

  Verifasaani Wikispeciesissä
  Verifasaani Commonsissa

Verifasaani (Ithaginis cruentus) on aitokanoihin kuuluva lintulaji. Lajia tavataan Etelä- ja Itä-Aasiassa. Verifasaanilla on 12 alalajia[2].

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verifasaani voi kasvaa 38–46 cm pitkäksi. Laji on ruumiinrakenteeltaan tukevahko ja lyhytpyrstöinen. Sukupuolet eroavat toisistaan ulkonäöltään. Verifasaanikoiras on yleisväriltään harmaan ja valkoisen raidallinen. Päälaella on vaalea työhtö, pää on musta ja kurkku punainen. Koiraan rinnassa on punaista raidoistusta, jonka määrä vaihtelee alalajeittain. Vatsa on vihreä. Siivissä on alalajista riippuen vihreitä tai punaisia raitoja, ja myös pyrstössä on punaista. Verifasaaninaaraan pää on oranssinruskea ja muu ruumis ruskea.[3][4][5][6]

Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verifasaanin levinneisyysalue ulottuu Nepalista Kiinaan. Lajin elinympäristöä ovat alppiruusuja ja havupuita kasvavat metsät ja pensaikot 2 800–4 200 metrin korkeudella. Linnut liikkuvat 5–30 yksilön parvina, ja niiden ravintoa ovat kasvien taimet, sammalet ja jäkälät. Verifasaanin pesä sijaitsee pensaikossa, usein vesialueiden lähellä.[3][4][5][6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Ithaginis cruentus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.4.2023. (englanniksi)
  2. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Ithaginis cruentus (TSN 553879) itis.gov. Viitattu 5.4.2023. (englanniksi)
  3. a b John Ramsay MacKinnon: A Field Guide to the Birds of China, s. 42. Oxford University Press, 2000. ISBN 978-0-19-854940-6. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 5.4.2023). (englanniksi)
  4. a b Carol Inskipp, Richard Grimmett, Tim Inskipp: Birds of Bhutan and the Eastern Himalayas, s. 80. Bloomsbury Publishing, 2019. ISBN 978-1-4729-4188-6. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 5.4.2023). (englanniksi)
  5. a b Bikram Grewal: Birds of the Himalayas, s. 15. Bloomsbury Publishing, 2017. ISBN 9781472938244. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 5.4.2023). (englanniksi)
  6. a b Phil McGowan, Steve Madge: Pheasants, Partridges & Grouse, s. 86. Bloomsbury Publishing, 2002. ISBN 978-0-7136-3966-7. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 5.4.2023). (englanniksi)