Siirry sisältöön

Venäjäntoy

Wikipediasta
Venäjäntoy
Avaintiedot
Alkuperämaa  Venäjä
Määrä Suomessa rekisteröity 1 273[1]
Rodun syntyaika lyhytkarvainen 1800-luku, pitkäkarvainen 1950-luku
Alkuperäinen käyttö seurakoira
Nykyinen käyttö seurakoira
Elinikä keskimäärin 10 vuotta[2]
Muita nimityksiä Toitsu, Russian Toy, petit chien russe, Russischer Toy, pequeño perro ruso, vene toy
FCI-luokitus ryhmä 9 Seura- ja kääpiökoirat
alaryhmä 9 Mannermaiset kääpiöspanielit ja vastaavat rodut
#352
Ulkonäkö
Paino korkeintaan 3 kg
ihanne 2,3 kg
Säkäkorkeus 22–27 cm
ihanne 25 cm
Väritys musta, maksanruskea, sininen tai liila ja näissä kaikissa punaruskeat (tan)merkit; punainen mustin, sinisin, maksanruskein tai liilanvärisin karvankärjin; punainen; kellanruskea; kermaväri
- kirsun väri sointuu karvapeitteen väriin

Venäjäntoy (ven. русский той, russki toi) on FCI:n ryhmään 9 (seurakoirat ja kääpiökoirat) kuuluva rotu.[3] Rodun aikaisempia nimityksiä ovat venäjäntoyterrieri, venäjänkääpiökoira ja pitkäkarvainen Moskovan kääpiöterrieri. Rodun ensimmäinen suomenkielinen rotumääritelmä julkaistiin 1988.

Rotu ylsi juuri vuonna 2025 sadan suosituimman koirarodun joukkoon Suomessa. Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi joka vuosi noin 100 venäjäntoyta.[3]

Venäjäntoy on pieni, elegantti ja korkearaajainen koira, joka on mittasuhteiltaan neliömäinen. Karvamuunnoksia on kaksi: lyhyt- ja pitkäkarvainen. Hyväksytyt värit ovat musta, maksanruskea, sininen tai liila ja näissä kaikissa punaruskeat (tan)merkit; punainen mustin, sinisin, maksanruskein tai liilanvärisin karvankärjin; punainen; kellanruskea; kermaväri. Kirsun väri sointuu karvapeitteen väriin. Säkäkorkeus uroksilla ja nartuilla on 22–27 cm, ihannearvo on 25 cm. Ihannepaino on 2,3 kg, korkeintaan 3 kg sekä uroksilla että nartuilla.[4]

Luonne ja käyttäytyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonteeltaan venäjäntoy on eloisa, utelias ja temperamenttinen koira; se ei saa olla aggressiivinen eikä arka. Venäjäntoy on ympäristöstään kiinnostunut, omistajalleen uskollinen koira, joka tarvitsee pienestä koostaan huolimatta riittävästi liikuntaa, aktivointia sekä hyvän peruskoulutuksen. Lyhyt- ja pitkäkarvaisen rotumuunnoksen luonteet eivät eroa toisistaan, vaan erot ovat yksilökohtaisia. Jalostustyön ansiosta rotu on terrieritaustastaan huolimatta nykyään enemmän seurakoiramainen, mutta edelleen herkkä haukkumaan.[5]

Venäjäntoy venäläisessä postimerkissä.

Rotu on kehitetty Venäjällä 1800–1900-luvun vaihteessa käyttäen apuna Saksasta ja Englannista tuotuja manchesterinterriereitä. Älykäs ja temperamenttinen koira alkoi pian kiinnostaa venäläistä aatelistoa, jolloin alkoi rodun todellinen nousu. Loppujen lopuksi pennut olivat niin kalliita, että tavallisella kansalla ei ollut niihin varaa. Venäjän vallankumouksen jälkeen venäjäntoy hävisi kokonaan tunnettuna rotuna.[6]

1950-luvulla kasvattajat alkoivat jälleen kiinnostua pienistä seurakoirista, jonka seurauksena jalostettiin lyhytkarvaisen lisäksi tuolloin hinnaltaan edullisempi pitkäkarvainen rotumuunnos. Pitkäkarvaisen venäjäntoyn jalostuksen on saattanut alkuun koirankasvattaja Jevgenia Fominitšna Žarova Moskovassa.[6]

Lyhytkarvaisen venäjäntoyn tiedetään varmuudella osallistuneen Pietarissa koiranäyttelyyn jo vuonna 1874.[6]

Rotu Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset rekisteröidyt venäjäntoyt saapuivat Suomeen 1980-luvun puolivälin jälkeen ja ensimmäinen pitkäkarvainen moskovankääpiöterrieri rekisteröitiin Suomessa vuonna 1988. Koira oli nimeltään Black-Champion-Bonaparte. Samana vuonna rekisteröitiin Virosta tuotu pitkäkarvainen narttu Ste-Shihu. Molemmat koirat olivat väriltään täysin mustia, joka tuolloin oli vielä rotumääritelmässä sallittu väri.[6]

Rotu kuului ensin kääpiökoiriin, mutta siirrettiin myöhemmin terrieriryhmään. Koirat olivat pitkäkarvaisia ja Suomen Kennelliitto rekisteröi ne rotunimellä pitkäkarvainen Moskovan kääpiöterrieri.[6]

Kun ensimmäiset lyhytkarvaiset rekisteröitiin Suomessa vuonna 2000 Suomen Kennelliitto vaihtoi nimen venäjäntoyterrieriksi. Vuonna 2006 FCI-hyväksynnän myötä rotu siirtyi terrieriryhmästä takaisin ryhmään yhdeksän ja uudeksi rotunimeksi tuli Russian Toy (Russkiy Toy), jonka suomennos oli ensin venäjänkääpiökoira. Venäjänkääpiökoira nimestä kuitenkin luovuttiin SKL:n hallituksen päätöksellä ja vuonna 2007 rotunimeksi tuli Suomessakin venäjäntoy. Marraskuussa 2017 FCI hyväksyi venäjäntoyn viralliseksi roduksi ja samalla rotu sai CACIB-oikeuden ja uusi rotumääritelmä julkaistiin englanniksi. Elokuussa 2018 valmistui rotumääritelmän suomennos.[6]

Venäjäntoy

Rodun keskimääräinen elinikä on noin 10 vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2020–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet sekä tapaturmat.[2] Venäjäntoyn merkittävimmät terveysongelmat ovat parodontiitti, maitohampaiden irtoamattomuus, patellaluksaatio, muutamat silmäsairaudet ja syringomyelia.[7]

On kohtuullisen tavallista että venäjäntoyn maitokulmahampaat eivät irtoa itsestään, vaan ne tulee poistaa anestesiassa.[8] Johtuen venäjäntoyn pienestä koosta on rodulla alttius parodontiittiin eli hampaiden kiinnityskudoksen tulehdukselliseen sairauteen. Sairautta voi jonkun verran ennaltaehkäistä hampaiden harjaamisella.[9]

Eriasteista patellaluksaatiota esiintyy noin 15 %:lla rodun edustajista, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 tutkittuja venäjäntoyta.[10] Patellaluksaatio saattaa vaatia leikkaushoitoa joissain tapauksissa. Erilaisista silmäsairauksista rodulla esiintyy ylimääräisiä ripsiä (distichiasis), lasiaisen rappeumaa ja synnynnäisiä sikiöaikaisten verisuonten jäänteitä iiriksessä (PPM).[11] Venäjäntoyn PEVISA-ohjelmassa on pakollinen polvilausunto, sydänkuuntelu ja silmälausunto.[12][13]

Johtuen venäjäntoyn koirien pienestä koosta niillä on alttius chiari-epämuodostumalle sekä syringomyelialle. Chiari-epäuodostuma tarkoittaa kallon ja aivojen rakenteellista poikkeavuutta, jossa kallon takaosa on liian pieni tai muodoltaan poikkeava. Tämä aiheuttaa pikkuaivojen painumista kallonpohjan aukon läpi kohti selkäydintä. Tämä voi häiritä aivo-selkäydinnesteen normaalia kiertoa. Syringomyelia on tila, jossa selkäytimen sisään kehittyy nesteen täyttämiä onteloita. Näiden synty liittyy usein chiari-epämuodostumaan, koska aivo-selkäydinnesteen virtaus estyy tai hidastuu, jolloin selkäytimeen muodostuu paineen seurauksena onteloita.[14] Useilla rodun edustajilla on tavattu chiari-epämuodostumaa sekä syringomyeliaa.[15]

  1. KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto. Viitattu 4.9.2016)
  2. a b KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kuolinsyytilasto, kuolinvuosi 2020-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 1.3.2026.
  3. a b KoiraNet-jalostustietojärjestelmä rekisteröinnit Suomen Kennelliitto. Viitattu 1.3.2026.
  4. Rotumääritelmä Suomen Venäjäntoyt ry. Viitattu 9.3.2026.
  5. Rotu Suomen Venäjäntoyt ry. Viitattu 9.3.2026.
  6. a b c d e f Rotuhistoria Suomen Venäjäntoyt ry. Viitattu 9.3.2026.
  7. Terveys Suomen Venäjäntoyt ry. Viitattu 9.3.2026.
  8. Venäjäntoy terveys- ja luonnekysely Suomen Venäjäntoyt ry. Viitattu 9.3.2026.
  9. C. Wallis, L. J. Holcombe: A review of the frequency and impact of periodontal disease in dogs. Journal of Small Animal Practice, 2020-09, 61. vsk, nro 9, s. 529–540. doi:10.1111/jsap.13218 ISSN 0022-4510 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  10. KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: patellaluksaatiotilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 1.3.2026.
  11. KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: silmätutkimustilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 6.4.2026.
  12. pevisa-ja-rotukohtaiset-erityisehdot Suomen Kennelliitto. Viitattu 22.2.2026.
  13. PEVISA ja rotukohtaiset erityisehdot Kennelliitto. 23.5.2018. Viitattu 1.3.2026.
  14. Chiari-tyyppinen epämuodostuma ja syringomyelia Kennelliitto. 24.5.2018. Viitattu 9.3.2026.
  15. KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (terveys, valitse: syringomyelia, vuosi 2025) Suomen Kennelliitto. Viitattu 9.3.2026.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]