Venäjän sähköenergiauudistus
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty kokonaan uudelleen kirjoitettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Toisesta kappaleesta ei saa mitään selvää |
Venäjän sähköenergiauudistus on hanke, jonka tarkoituksena on markkinaehtoitaa Venäjän federaation sähköntuotanto ja jakelu. Tarkoituksena on viedä läpi muilla toimialoilla osittain tai kokonaan läpivietyjä uudistuksia, joiden tavoitteena on ollut luopua Neuvostoliiton toimialaministeriöihin pohjautuneesta valtionomistuksesta, missä tuotannonalat kuuluivat sitä valvovan ministeriön suoraan omistukseen.
Energianhinnan vapauttamiseen siten, että energianhinnat lisääntyvät vähitellen lähemmäs maailmanmarkkinahintoja mahdollistaen markkinaehdoitset infrastruktuuri-investoinnit sekä tarjonnan vahvistuttua enenevän viennin, on ollut esteenä mm. teollisuuden kannattavuus ja pohjoisen asutuksen aihettamat elinkustannukset, jotka tulisivat väestölle maksuun enenevinä energianhintoina.
Venäjän federaatiossa on kuitenkin päätetty, että 1. heinäkuuta 2008 mennessä RAO UES olisi loppuun jaettu alueellisiksi sähköntuotantoyhtiöiksi (TGK-1, TGK-2, TGK-3, TGK-4, TGK-5, TGK-6, TGK-7, TGK-8, TGK-9, TGK-10) ja sähkönjakeluyhtiöksi.
Venäjällä on maailman neljänneksi suurin sähköntuotanto Yhdysvaltain, Japanin ja Kiinan jälkeen. Sen kokonaisteho on 216 gigawattia. RAO UES (ven. РАО «ЕЭС России») hallitsee noin 72% Venäjän sähköntuotannosta. Noin 10% maan sähköntuotannosta - ydinvoimalat - kuuluvat Venäjän teollisuus- ja energiaministeriön valvomalle Rosenergoatomille.
Venäjän federaation omaisuuskomitea omistaa 52,7% RAO UES:n osakepääomasta ja sillä on 55,0% osakkeista, joilla voi äänestää. Yksityistämisen yhteydessä lukuun ottamatta ydinvoimaloita ja vähätehoisia voimaloita jaettiin käyttöomaisuus 76:lle alue-energiayhtiölle. Jokaiselle alue-energiayhtiölle myönnettiin alueellinen monopoli sähkönjakeluun ja huomattava osa sähköntuotannosta.
RAO UES hallitsee suoraan Venäjän korkeajännitesiirtojohtoja ja 33 suurinta voimalaitosta.
Sähkömarkkinat on jaettu tukku- ja vähittäismarkkinoihin. Tukkumarkkinoilla suurimmat tuottajat myyvät sähköä alue-energiayhtiöille, joiden oma tuotanto ei riitä tyydyttämään jakelualueen kysyntää sekä myös suurimmille teollisuusyrityksille, joilla on mahdollisuus vastaanottaa korkeajännitteistä sähköä. Teollisten ostajien osuus tukkumarkkinoilla vastaa alle 10%.
2003 sähköenergiasta Venäjällä osti teollisuus 46%, kotitaloudet ja kunnallistekniikan ylläpitäjät 23%, liikenne- ja viestintä-alan yritykset 12% sekä maatalous 3% (muut 16%). Sähkötariffeja valvoo Federaation tariffipalvelu, joka asettaa ennakkoehtoja ja toimii kolmantena osapuolena sähkömarkkinoiden osapuolten välisissä riitatapauksissa.
Venäjän sähkönhinnoittelu on noudattanut kustannus- ja inflaatioperiaatteita. Sähkön hinta on kuitenkin määritelty kotitalouksille ja kunnallistekniikan ylläpitäjille alhaiseksi ja teollisuudelle kalliiksi. Jotta tästä päästäisiin eroon, on päätetty siirtyä enemmän markkinaohjaukseen.
Noin viisi vuotta kestäneiden keskustelujen jälkeen Venäjällä päätettiin 2001 uudistaa sähkösektori. Maaliskuussa 2003 säädettiin sähköenergialaki ja toukokuussa samana vuonna RAO UES:n hallitus hyväksyi RAO UES:n strategian vuoksiksi 2003-2008. Sähkömarkkina jaetaan luonnollisen monopolin ja kilpailun määrittäviin osiin, perustetaan tehokkaalle kilpailulle perustuvia järjestelmiä, säädellään tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti sähkömarkkinan monopolistisia segmenttejä.
2008 mennessä toiminta jaetaan sähköä tuottaviin, sähköä korkeajännitejohdoissa jakeleviin sekä matalajännitteisiin verkkoihin tuottaviin ja jakeleviin yhtiöihin.
Itsenäiseksi tuotantoyrityksiksi RAO UES:n ulkopuolelle jäävät Rosenergoatomin ydinvoimalat ja OAO Irkutskenergo (ОАО «Иркутскэнерго»), OAO Baškirenergo (ОАО «Башкирэнерго»), OAO Tatenergo (ОАО «Татэнерго») ja OAO Novosibirskenergo (ОАО «Новосибирскэнерго»). [1]
Sähköntuotantoyhtiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
TGK-1[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
TGK-1 toimii Luoteis-Venäjällä Pietarissa, Leningradin alueella, Karjalan tasavallassa ja Murmanskin alueella. RAO UES:n arvion (2007) yhtiö on noin 2 600 000 000 dollarin arvoinen. Mihail Abysovin hallitsema E4 Group on lähettänyt 2007 anomuksen ostaa 100% koko yhtiöstä. Kommersantin mukaan yhtiöstä myydään 62% syyskuussa 2007.
Omistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- RAO UES Holding 55,7% (2007), 42,31% (2008)
- Fortum Power and Heat 25,48% (2007), 25,69% (2008)
- Interros 7,2% (2007)
- Norilsk Nikel 7,37% (2007) 5,6% (2008)
- E4 Group 17,67% (2008)
Tavoittelijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
TGK-3[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
TGK-3:sta on raportoitu, että kesäkuussa 2007 Gazprom olisi ostanut Mosenergolisää osuutta ja päässyt näin hallitsemaan 52% TGK-3:sta.
Lähdeviitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ О ходе реформирования электроэнергетики в 2006 году lenenergo.ru. Viitattu 16.3.2008. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]