Veksøn kypärät

Veksøn kypärät Veksøhjelmene
Veksøn kypärät ovat näyttelyssä Tanskan kansallismuseossa
Löytyminen
Valtio	Tanska
Löytöpaikka	Brøns Mose (d)
Löytäjä	Jens Christensen
Löytöpäivä	15. syyskuuta 1942
Säilytys
Paikkakunta	Kööpenhaminan kunta
Kokoelma	Tanskan kansallismuseo
Näytteillä	Oldtid
Kotisivut	Viksø-hjelmene
Kuvaus
Esinetyyppi	rituaaliesine
Materiaali	pronssi
Esittää	kypärä
Merkitys	sama esine kuin kalliopiirroksissa
Valmistettu
Kulttuuri	Skandinavian pronssikausi
Ajanjakso	1200–1000 eaa.
Alue	Sjælland
Commons	luokka
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Veksøn kypärät tai Viksøn kypärät (tansk. Veksøhjelmene) ovat kaksi kypärää, jotka on valmistettu pronssista. Ne löytyivät vuonna 1942 Veksøn kylän läheltä Tanskan Sjællannista. Kypärät on ajoitettu 1200/1100–1000 eaa., jolloin ne kuuluvat Skandinavian pronssikauden Monteliuksen periodille IV. Kypärät ovat näytteillä Tanskan kansallismuseossa.

Historia

Tanskassa on ollut tapana kaivaa soista turvetta polttoaineeksi talojen lämmittämiseen. Vuonna 1942 työskenteli työmies Jens Christensen tällaisella turpeennostotyömaalla Brøns Mose -suolla. Hän kuuli lapionsa alta äänen ja hän nosti 70 senttimetrin syvyydestä turpeen pinnan alta esille metallinkappaleen. Kappaleita löytyi lisää ja nämä kaikki toimitettiin Tanskan kansallismuseoon tutkittaviksi. Restauroijat onnistuivat kokoamaan palasista kaksi samanlaista kypärää.

Kyseinen suo on pronssikaudella ollut osa viereistä Løged Sø -järveä tai se oli silloin itsenäinen lampi. Tutkijat uskovat, että kypärät joutuivat järveen suoritetun uhrauksen johdosta. Tällaisia uhreja tunnetaan Tanskasta lukuisia. Myöhemmin lampi tai järven lahti soistui umpeen, jolloin esineet jäivät turpeen sisälle.

Tutkimuksia

Kuvaus

Kypärät ovat keskenään lähes identtiset. Kypärien helmat muistuttavat muodoltaan Tanskan tammiarkkuhautauksissa löytyneitä miesten kangashattuja. Tosin samanmuotoisia kypäriä on löytynyt uurnakenttäkulttuurin löytöpaikoilta. Kypärien helmat on valmistettu takomalla ne muotoonsa kahdessa osassa, jotka on sitten liitetty toisiinsa niittaamalla. Kypärän ulkopuolella kulkee helman lakiosan yli tukilevyt. Poikittaisessa tukilevyssä on reiät, johon on tutkijoiden mukaan työnnetty sulkia. Pitkittäisessä tukilevyssä on pystyasennossa rako, johon on kiinnitetty hevosen harjas. Kypärän pinnan koristelu on tehty pakottamalla siihen ulospäin pullistuvia pallomaisia kuplia. Suurimmat kuplat sijaitsevat kypärien etuosassa ja niitä suojaa ylöpuolelta omat kaaret. Vaikutelmaksi jää kaksi tuijottavaa silmää. Silmien välissä työntyy eteen- ja alaspäin terävä koukku. Onko tässä tavoiteltu petolinnun vaikutelmaa? Pienemmät koristelupisteet seuraavat kypärän reunaa ja tekevät kypärän etupuolella S-kirjaimen muotoiset mutkat. Kummassakin kylärässä on vielä kaksi laivakuviota (Vogelsonnenbarken). Päälaelle kiinnitetyt sarvet ovat samalla tavalla kaarella kuin härällä tai lur-soittimilla.

Kypärän käyttäminen on kasvattanut käyttäjän pituutta huomattavasti. Tutkijoiden arvaus on, että kyseessä on seremoniassa käytettävä kypärä. Sen käyttäjistä on runsaasti kalliopiirroksia, kivipiirroksia ja kuvauksia pronssiesineissä. Kypärän käyttötarkoitus on edelleen auki ja sitäkään ei tiedetä tarkalleen, mitä uskonnollista riittiä ne palvelivat. Kypärissä on piirteitä ihmisestä, hevosesta, härästä, joutsenesta ja petolinnusta, sekä piirrettynä laivan kuviot. Monissa kalliopiirroksissa sarvipäiset henkilöt liikkuvat pareina, ja heillä on käsissään leveäteräiset kirveet. Tällaiset kalliopiirrokset löytyy esimerkiksi Fossumissa (Tanum 255) ja Kvillessä (Kville 124 B).

Pronssi

Kypärien metallista teetettiin vuonna 1944 analyysi. Kypäriin käytetty pronssi on valmistettu kupari-tina-seoksesta, jossa on tinaa 16,8 %. Tämä on tavallista enemmän, koska yleensä tinaa käytetään vain 10 %. Metallissa on mukana myös lyijyä (0,35–0,95 %), arsenikkia (0,22–0,24 %), antimonia (0,11–0,23 %), nikkeliä (0,13–0,32 %) ja hieman hopeaa (0,05–0,06 %).

• 
  Kypärä edestä nähtynä
• 
  Kypärä takaa nähtynä

Lähteet

• Vandkilde, Helle: Bronze Age Voyaging and Cosmologies in the Making: the Helmets from Viksø Revisted, s. 165–177. kirjasta: Bergerbrant, Sophie & Sabatini, Serena (toim.): Counterpoint: Essays in Archaeology and Heritage Studies in Honour of Professor Kristian Kristiansen. Archaeopress, 2013. ISBN 978 1 4073 1126 5. verkkoversio (PDF) (viitattu 15.4.2018). (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Tanskan kansallismuseo: Viksø-hjelmene