Veisjärv

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Veisjärv
Valtiot ViroView and modify data on Wikidata
Paikkakunta TarvastuView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 58°05′49″N, 25°45′14″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Õhne jõgi
Järvinumero vee2099400
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 96 m [1]
Pinta-ala 480,7 ha[2]View and modify data on Wikidata
Rantaviiva 9,047 km
Suurin syvyys 4 m
Keskisyvyys 1,3 m
Valuma-alue 26,1 km²
Veisjärv

Veisjärv [3] on Virossa Karksin ja Tarvastun kuntien välisellä rajalla Viljandimaalla sijaitseva luonnollinen järvi.[4][3]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven pinta-ala on 481 hehtaaria (ha) ja se on 3,5 kilometriä pitkä ja 1,8 kilometriä leveä. Sen laskujoki on Õhne jõgi, joka laskee kolmen kilometrin päässä Mäeküla järveen ja huomattavin tulo-oja on Anikatsi kraavi. Järven valuma-alueen laajuus on 26,1 km².[4][3]

Järvi on luodattu ja sen suurin syvyys on 4,0 metriä ja keskisyvyys 1,3 metriä. Järven laskennallinen tilavuus voidaan arvioida 0,0063 kuutiokilometriksi (km³) eli 6,3 miljoonaksi kuutiometriksi (m³). Järven rantaviivan pituus on 9,0 kilometriä.[4][3]

Järven luokittelu ja ekologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi on limnoligiselta luokitukseltaan kovavetinen ja miksotrofinen järvi. Siinä kallioperän kalkkikivestä liukenee veteen mineraaleja ja vetykarbonaattia, joka nostaa veden kovuutta keskikovaksi (80−240 mg/l). Veisjärvessä on vetykarbonaatin pitoisuus on 2,1–3,2 mg(ekv) litrassa vettä ja veden happamuustaso on pH 8,4–9,3. Mineraalien runsas määrä merkitsee myös korkeampaa suolojen pitoisuutta vedessä. Veden sähkönjohtavuus on 156–286 μS/cm.[3][5][6]

Miksotrofinen järvi on alkujaan voinut olla joko eutrofinen tai dystrofinen, mutta on ravinnekuormituksen vuoksi muuttunut miksotrofiseksi. Veisjärvi sijaitsee suuren Rubinan soon vieressä ja se kohottaa veden humuspitoisuutta. Järven hapenkulutus on eutrofista järveä voimakkaampaa, koska siinä on runsaasti happea kuluttavaa humusta. Tästä huolimatta happipitoisuus voi olla Veisjärvestä melko korkeaakin. Happipitoisuudeksi on mitattu 8,5–11 mg litrassa vettä, minkä on hapen kylläisyytenä ilmaistuna 97–116%. Veden ravinnepitoisuudet ovat melko korkeita. Fosforipitoisuus on keskimäärin 31 mikrogrammaa litrassa vettä (μg/l) ja typpipitoisuus on 1077 μg/l. Tällaiset määrät ravinteita kasvattavat levien ja bakteerien biomassaa ja samentavat vettä. Veden näkösyvyys onkin vain 0,7–1,1 metriä. Järven mataluus estää veden lämpötilakerrostumista, jolloin koko vesimassa säilyy vuoden ympäri samanlaatuisena.[3][5][6]

Järvessä elää yleisinä ahven, hauki, kiiski, kuha, lahna, allikkosalakka, pasuri, sorva, särki, salakka ja mutakala.[6]

Luonnonsuojelualue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veisjärv kuuluu osana Rubinan luonnonsuojelualueeseen, jonka pohjoinen osa se on.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Topografinen kartta: O-35-XIV, 1981
  2. Estonian Environmental Register (viitattu )View and modify data on Wikidata . Arvo on haettu Wikidatasta.
  3. a b c d e f Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 24.2.2017). (viroksi)
  4. a b c Keskkonnaregister: Veisjärv (vee2099400) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 24.2.2017. (viroksi)
  5. a b Orava, Johanna: Lopen Pernunnummen alueen järviympäristön nykytilaselvitys, Hämeenlinnan AMK, 2011, viitattu 24.2.2017
  6. a b c d Rubina looduskaitseala kaitsekorralduskava 2012-2021, PDF, viitattu 24.2.2017 (viroksi)