Veikko Sinisalon Stipendirahasto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Veikko Sinisalon Stipendirahasto perustettiin 6. päivänä huhtikuuta 1978 Kajaanissa. Se, että rahasto perustettiin Kajaaniin, on sidoksissa "Sana ja Sävel kalevalaisessa Kajaanissa" -tapahtumaan, joka nyttemmin tunnetaan Kajaanin Runoviikkona.[1] Rahasto sai alkunsa, kun taiteilijaprofessori Veikko Sinisalo lahjoitti 1 500 markkaa rahastolle, joka "tukisi nuoria lausujia lausuntataiteen kivikkoisella tiellä sekä pitäisi yleisön mielenkiintoa yllä lausuntataidetta kohtaan". Rahastolle annettiin nimi peruspääoman antajan eli Veikko Sinisalon mukaan. Rahaston alkupääoma muodostui Veikko Sinisalon kahdesta lahjoituksesta sekä Kajaanin kaupungin myöntämästä 2 500 markan lahjoituksesta. Pääomaa edellä mainituista kertyi yhteensä 5 000 markkaa.[1]

Veikko Sinisalon stipendirahasto on niin sanottu epäitsenäinen säätiö, koska se ei ole rekisteröity patentti- ja rekisterihallitukseen. Rahastolla on omat säännöt, jonka henkeä stipendirahaston hoitokunta pyrkii parhaalla mahdollisella tavalla toteuttamaan. Rahaston hoitokunnan kokouksia on pidetty säännöllisesti vuosittain. Stipendirahaston ensimmäinen kokous perustamisensa jälkeen pidettiin 3.7.1978 Kajaanin kulttuuritoimistossa.[1]

Rahaston näkyvin toimintamuoto on Veikko Sinisalon kirkkoiltojen sekä Veikko Sinisalo -kilpailun, aiemmin Vuoden nuori lausuja -kilpailu, järjestäminen.[1] Rahasto on myös Kajaanissa järjestettävien Eino Leino -iltamien taustavoimia.[2]

Veikko Sinisalon kirkkoilta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veikko Sinisalon kirkkoilta järjestetään vuosittain Kajaanin Runoviikon yhteydessä. Kirkkoiltojen merkitys on rahaston olemassaololle merkittävä, sillä niiden järjestäminen on rahaston ainoa tapa itse aktiivisesti kartuttaa tulojaan. [3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkoiltojen syntyminen ei ollut aivan ongelmatonta, sillä 1970-luvun lopussa ei ollut tapana pitää kirkon ulkopuolisia tilaisuuksia, ainakaan jos ne poikkesivat kirkon evankelisesta sanomasta ja yleisestä uskonnollisesta luonteesta epätradiotionaalisella tavalla. Ensimmäinen Veikko Sinisalon Stipendirahaston järjestämä kirkkoilta aiottiin pitää vuonna 1979, ja se sai kirkon vanhoillisessa siivessä hyvinkin negatiivista palautetta. Veikko Sinisalon käymät keskustelut Kajaanin kirkkoherra Aarne Kyllösen kanssa tuottivat kuitenkin tulosta, ja Kyllösen arvovalta ratkaisi asian rahaston hyväksi - kirkkoillat saivat alkaa. Alusta alkaen kirkkoillat saavuttivat suuren suosion. Ensimmäisellä kerralla kaikki halukkaat eivät edes mahtuneet sisälle kirkkoon. Tästä eteenkinpäin kirkkosali on aina täyttynyt. [3]

Ohjelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähes poikkeuksetta kirkkoilta rakentuu oman kaavansa mukaisesti. Se alkaa musiikilla. Seuraavaksi ohjelmassa on ollut Kajaanin kirkkoherran avauspuheenvuoro. Lausuntaesitykset on sijoitettu piispan puheenvuoron kummallekin puolelle, sillä niillä ei ole ollut mitään säännönmukaista paikkaa. Lausuntaesitysten paikka mietittään joka kerta erikseen riippuen lausujien valitsemista runoista ja teksteistä. Niiden täytyy sopia yhteen ja edetä loogisesti sisällön mukaan. Kirkkoillan päättää aina yhteislauluna laulettu Suvivirsi. Illan päätteeksi Kajaanin seurakunta on järjestänyt kirkkokahvit saurakuntakodissa, jonne on kutsuttu piispan lisäksi kirkkoillan esiintyjät sekä seurakuntalaisia.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Elina Vuorimies (toim.): Sinisalon Veikko ja "lausujanplantut" - Veikko Sinisalon stipendirahasto 1978-1998, s. 11, 30-31. Gummerus, 1998.
  2. Toimintasuunnitelma Kainuun Eeino Leino -seura. Viitattu 6.3.2009. [vanhentunut linkki]
  3. a b c Elina Vuorimies (toim.): Sinisalon Veikko ja "lausujanplantut" - Veikko Sinisalon stipendirahasto 1978-1998, s. 43-44. Gummerus, 1998.