Vedenmies

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vedenmies on miespuolinen taruolento, joka elää vedessä. Eri kulttuureissa on omat tarinansa vedenmiehistä. Jotkut heistä ovat komeita ja miellyttäviä, toiset rumia ja vaarallisia.

Eri kulttuureissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merenmies merenneidon seurassa venäläisessä piirroksessa 1860-luvulta.

Merenmiehet ovat naispuolisten merenneitojen vastineita ja elävät meressä. Heillä voi olla jalkojen tilalla kalanpyrstö, ja heitä on niin komeita kuin rumiakin.[1]

Ruotsalaiset ja norjalaiset tuntevat virranveikon (ruots. strömkarl), joka istuu koskessa aamusta iltaan ja soittaa taidokkaasti viulua tai harppua. Virranveikko on myös hyvä kauppamies.[2]

Norjalainen fossegrim Nils Bergslienin maalauksessa.

Fossegrim on norjalaisen perinteen vedenhenki, joka asuu yksikseen putouksissa ja putousten suvannoissa. Fossegrim on hyväntahtoinen, pieni ja kultahiuksinen mies, joka pitää musiikista, laulamisesta ja ihmisten seurasta.[3]

Tanskan vesillä on kerrottu elävän merenherra, havmand. Hän on ystävällinen, kookas ja miellyttäväkasvoinen mies, jolla on parta ja joskus kalanpyrstö. Hänen sukulaisensa on merenmies Dinny Mara. Merenherra soittaa huilullaan mereen kadonneiden ihmisten sieluille.[4]

Drakit ovat Englannissa keskiajalla tunnettuja polvenkorkuisia ja kurttunaamaisia olentoja, jotka voivat vetää ihmisiä veden alle.[5]

Amazonian asukkaat puhuvat encantadosta, joka on delfiinin kaltainen vedenhenki ja ottaa joskus valkopukuisen ja hattupäisen ihmisen hahmon. Se viettelee joskus neitoja ja vie heidät veden alle, mistä heidät täytyy pelastaa shamaanien ja tietäjien taioilla.[6]

Vesissä elelee tarujen mukaan vedenmiesten ohella muitakin miespuolisia vedenolentoja, kuten jumalia, haltioita, vedenhenkiä ja hirviöitä, sekä niiden naispuolisia vastineita.[7]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hjelt 2012, s. 125.
  2. Hjelt 2012, s. 119.
  3. Hjelt 2012, s. 121.
  4. Hjelt 2012, s. 126.
  5. Hjelt 2012, s. 123.
  6. Hjelt 2012, s. 122.
  7. Hjelt 2012, s. 5–7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]