Neron sirkus

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Vaticanuksen sirkus)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Neron sirkus. Havainnekuva, Pietro Santi Bartolin litografia, 1699.

Neron sirkus (lat. Circus Gai et Neronis, myös Circus Vaticanus[1]) oli kehän muotoon rakennettu näytösareena eli circus antiikin Roomassa nykyisen Vatikaanivaltion alueella. Sen pituus oli 540 metriä ja leveys noin 100 metriä.

Apostoli Pietari tiettävästi teloitettiin Neron sirkuksessa kristittyjen vainojen aikana vuonna 64 ja haudattiin sen lähelle, minkä vuoksi Pietarinkirkko haluttiin myöhemmin rakentaa samalle paikalle.[1][2]

Sijainti suhteessa nykyisiin rakennuksiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neron sirkuksen sijainti tunnetaan melko tarkasti arkeologisten kaivausten ansiosta. Pitkä itä–länsi-suuntainen areena oli osittain nykyisen Pietarinkirkon ja Pietarinaukion eteläpuoliskojen kohdalla, osittain niiden eteläpuolella.[1] Se jatkui lähes Tiberjoen rannalle saakka. Carceres (hevosvaljakoille avattu portti kilpailun alussa) sijaitsi kohdassa, jossa on Pius XI:n aukio ja josta Via del Sant’Uffizio alkaa. Kehän kaarre sijaitsi noin kymmenen metrin päässä nykyisestä Pietarinkirkon apsiksesta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keisari Caligula aloitti sirkuksen rakennustyöt, jotka keisari Nero saattoi loppuun. Suurena valjakkokilpailujen ystävänä Caligula päätti rakennuttaa uuden kilparadan äitinsä Agrippinan omistamalle huvila-alueelle Vaticanus-kukkulan luo. Sirkus tunnettiin nimillä Circus Gai et Neronis (”Gaiuksen ja Neron sirkus”) ja Circus Vaticanus.[1]

Neron yksityisessä sirkuksessa järjestettiin hevosvaljakko-kilpailuja, jotka olivat hyvin suosittuja Roomassa. Yleensä kilpa-ajoihin osallistuivat ainoastaan keisarin sisäpiiriläiset hovista, mutta joskus Nero salli myös tavallisten kansalaisten saapua katsomoon seuraamaan kilpailuja. Todennäköisesti sirkuksen katsomossa oli istumapaikkoja enintään noin 20 000 katsojalle. Sirkus hylättiin toisen vuosisadan puolivälissä ja alue hyväksyttiin nekropolialueeksi, joka jaettiin osiin ja luovutettiin yksityishenkilöille hautojen rakennuspaikaksi.

Keisari Konstantinus rakennutti paikalle Konstantinuksen basilikana tunnetun suuren kirkon, jonka alttari sijoitettiin apostoli Pietarin oletetun haudan kohdalle.[1][2] Basilikan eteläsivu tuli entisen sirkuksen rakenteiden päälle, mutta se peitti vain pienen osan areenan alueesta.[1] Näyttää siltä, että vielä vuonna 1450 monia sirkusrakennuksen jäännöksiä oli edelleenkin olemassa. Kuitenkin ne tuhottiin lopullisesti, kun paikalle rakennettiin uusi Pietarinkirkko.

Sirkuksen keskiosaan oli sijoitettu nykyinen Vatikaanin obeliski, jonka keisari Caligula kuljetutti Roomaan Egyptistä. Obeliski pysyi tällä paikalla aina vuoteen 1586, jolloin paavi Sixtus V siirrätti sen nykyiselle paikalleen Pietarinaukion keskelle.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Pekka Tuomisto: Kävelyretkiä antiikin Roomassa, s. 103–105. Tammi, Helsinki 2006.
  2. a b Inside the Vatican: St. Peter's Basilica (englanniksi) National Geographic News 2001 (Internet Archive). Viitattu 31.10.2021..

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]