Vasili Nemirovitš-Dantšenko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vasili Nemirovitš-Dantšenko vuonna 1912.

Vasili Ivanovitš Nemirovitš-Dantšenko (ven. Васи́лий Ива́нович Немиро́вич-Да́нчeнко, 5. tammikuuta 1845 Tbilisi18. syyskuuta 1936 Praha[1]) oli venäläinen kirjailija.

Vasili Nemirovitš-Dantšenko syntyi armeijan upseerin perheeseen. Hänen äitinsä oli armenialainen. Vasilin veli Vladimir oli tunnettu teatteriohjaaja. Nemirovitš-Dantšenko opiskeli kadettikoulussa ja Pietarin yliopistossa ja oli 1870-luvun alussa karkotettuna Arkangelissa.[1]

Nemirovitš-Dantšenko oli hyvin tuottelias kirjailija. Hän on julkaissut noin 250 kirjaa. Niistä suuri osa on matkakirjoja, jotka kuvaavat Pohjois-Venäjää, Uralia, Volgan aluetta, Kaukasiaa, Eurooppaa, Amerikkaa ja Afrikkaa.[1]

Nemirovitš-Dantšenko oli ensimmäisiä venäläisiä sotakirjeenvaihtajia. Hän osallistui Turkin sotaan, Venäjän–Japanin sotaan ja ensimmäiseen maailmansotaan ja kirjoitti romaaneja Kaukasian valloituksesta. Nemirovitš-Dantšenkon romaanien ja kertomusten sankareita ovat vahvat ja rohkeat ihmiset, jotka toimivat aktiivisesti muiden hyväksi. Hän oli aikanaan suosittu isänmaallinen ja humanistinen kirjailija, joka ei tuotannossaan yltänyt suuriin saavutuksiin.[1]

Nemirovitš-Dantšenko muutti ulkomaille vuonna 1922. Hän asui ensin Berliinissä ja asettui sitten Prahaan. Hän kirjoitti siellä muistelmiaan ja sai ikänsä puolesta erilaisia kunnianosoituksia.[1]

Suomennettuja teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hyljätty kaivos (Zabytyi rudnik). Helsinki: Työväen sanomalehti-osakeyhtiö, 1899.
  • Laupiaan vihamiehen lähde: Itämainen satu. Suom. Santeri Grönberg. Teoksessa Poimintoja: Valikoima venäläisten kirjailijain kertomuksia 1. Hamina: Uusi Kansan-kirjapaino, 1903.
  • Majurin holhokit (Maior Bobkov i ego siroty). Suom. Emil Mannstén. Helsinki: Otava, 1902.
Novelleja
  • Laupiaan vihamiehen lähde, antologiassa: Poimintoja: valikoima venäläisten kirjailijain kertomuksia. 1, Hamina: Uusi Kansan-kirjapaino O. y. 1903
  • Hylätty kaivos, antologiassa: Yhdeksäs "Hyvää yötä"!: hetki lepoa kunnes nukutte, toim. V. Hämeen-Anttila, Hämeenlinna: Arvi A. Karisto 1942

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Russkaja literatura XX veka. Prozaiki, poety, dramaturgi: biobibliografitšeski slovar, s. 629–631. Moskva: Olma-Press Invest, 2005. ISBN 5-94848-211-1. Teoksen verkkoversio. (venäjäksi)