Vasamamittari
| Vasamamittari | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
| Heimo: | Mittarit Geometridae |
| Alaheimo: | Kenttämittarit Larentiinae |
| Suku: | Rheumaptera |
| Laji: | subhastata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Rheumaptera subhastata |
|
| Katso myös | |
Vasamamittari (Rheumaptera subhastata) on yleinen, pääasiassa päivällä lentävä mittariperhoslaji.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vasamamittari on keskikokoinen mittariperhonen, jonka siipiväli on 21–28 mm. Siipien pääväritys on musta, ja etusiivessä on kaksi selvää valkoista poikkiviirua, takasiivessä yksi. Molempien siipiparien poikki kulkeva ulompi poikkiviiru on melko kapea, ja laajat tummat täplät jakavat sen selvästi kahtia. Siiven kärkiosan aaltoviirun keskiosa on leventynyt ja muodostaa ulospäin osoittavaa nuolenkärkeä muistuttavan kuvion. Nuolenkärkikuvio ei yleensä etusiivessä kosketa ulompaan poikkiviiruun eikä takasiivessä juuri koskaan.[1][2]
Vasamamittari muistuttaa suuresti kookkaampaa ja yleisväriltään vaaleampaa keihäsmittaria (Rheumaptera hastata). Sen voi sekoittaa myös muutamiin mustavalkoisiin raanumittarilajeihin (Epirrhoe).
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vasamamittari elää Keski-Euroopasta Pohjois-Venäjälle ja Siperian poikki Kanadaan ulottuvalla alueella. Vasamamittaria tavataan melko yleisenä koko Suomessa, mutta vuosittaiset kannanvaihtelut ovat suuria ja laji yleistyy pohjoista kohti. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena kesäkuusta heinäkuun alkuun.[2][3]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vasamamittari viihtyy valosissa metsissä, tuoreilla kankailla ja etenkin etelämpänä myös soilla. Perhoset lentävät pitkin päivää, mutta eniten alkuillasta.[2] Toukka koteloituu käärityn lehden sisään, ja kotelo talvehtii maassa.
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukka elää mm. mustikalla (Vaccinium myrtillus) ja koivuilla (Betula).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/r/rheumaptera_subhastata.html
- ↑ a b c Mikkola K, Jalas I, Peltonen O. 1985. Suomen perhoset. Mittarit 1. Suomen Perhostutkijain Seura. Tampereen kirjapaino Oy Tamprint. ISBN 951-99620-7-7
- ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Geometridae/Rheumaptera/subhastata/Rheumaptera%20subhastata.htm[vanhentunut linkki]