Vartija (lehti)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ensimmäisen Vartija lehden kansikuva vuodelta 1888

Vartija on aatteellisiin ja taloudellisiin organisaatioihin sitoutumaton mielipidelehti. Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Lehden tunnus oli pitkään Ihminen, uskonto, yhteiskunta. Tunnuslausetta muutettiin vuoden 2011 alusta muotoon Ihminen – usko – kulttuuri. Vuodesta 2017 lehti on ilmestynyt ainoastaan e-lehtenä, sillä sitä julkaisevan yhdistyksen voimavarat eivät ole riittäneet paperilehden julkaisuun.

Vartijan alkuperäinen ohjelmanjulistus kuului, että se on "kirkollinen lehti, yleistajuisesti esittävä niitä kysymyksiä, jotka koskevat kirkkoa, sen sisällistä elämää ja sen suhdetta valtiollisiin sekä yhteiskunnallisiin oloihin". Tuolloin se myös selvästi ilmaisi, että "kaikki muut puolueet ovat kirkolle enemmän tai vähemmän vastenmielisiä paitsi ”vanhain” johtama kansallinen puolue".[1] Nykyisen ohjelman mukaan siinä kirjoittavat asiantuntijat teologiasta, uskontotieteestä, filosofiasta, psykologiasta, maailmankuvista, kulttuurista ja yhteiskunnasta.[2] Kirjoitusten pääpaino on ollut teologiassa, mutta näkyvästi ovat olleet esillä myös filosofia, uskontotiede sekä ihmis- ja yhteiskuntatieteet. Vartijan yhteiskunnallinen painoarvo on ollut merkittävä erityisesti 1960-luvulla, jolloin se oli yksi nuorisoradikalismin äänitorvista.

Vartijalla on kaksi päätoimittajaa: Matti Myllykoski (1998–) ja Mikko Ketola. Lehdellä on toimitusneuvosto. Lehteä julkaisee Vartijan kannatusyhdistys ry.

Vartija on perustettu 1888.

Vartijan päätoimittajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehden aloittaessa 1888 sen vastaava toimittaja oli Elis Bergroth, ja hän jatkoi tehtävässä 1906 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]