Siirry sisältöön

Varman historia

Lisää linkkejä
Wikipediasta

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurimpia yksityisiä sijoittajia ja työeläkevakuutusyhtiöitä[1] ja liikevaihtonsa mukaan yksi Suomen suurimpia yrityksiä.[2] Varman historia ulottuu vuoteen 1919, jolloin perustettiin Jälleenvakuutusosakeyhtiö Varma.

Varman juuret (1919–1998)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1919 perustettiin Jälleenvakuutusosakeyhtiö Varma.[3] Se oli Pohjoismaista saadun mallin mukaisesti henkivakuutusyhtiöiden yhdessä omistama yhtiö, joka tarjosi jälleenvakuutuksia ja korkean riskin henkivakuutuksia. Sen omistajat Kaleva, Salama ja Suomi halusivat yhteistyöllä selvitä poikkeusoloista, jotka koettelivat niiden olemassaoloa aikana, jolloin ennennäkemättömän voimakas inflaatio kyseenalaisti säästämiseen perustuneen henkivakuutuksen. Varman omistajakuntaan laajeni myöhemmin uusilla henkivakuutusyhtiöillä.[4]

Vuonna 1926 Varma aloitti toimihenkilöille suunnatun ryhmäeläkevakuuttamisen, jonka kysyntä kasvoi palkkatyön yleistyessä. Vuonna 1947 perustettiin Eläke-Varma, joka keskittyi eläkevakuuttamiseen. 1950-luvulla Eläke-Varman toiminta laajeni palkkatyön edelleen yleistyessä, samalla kun yritysten sosiaalinen vastuu henkilökunnastaan nousi osaksi yhteiskunnallista keskustelua. Vapaaehtoisista vakuutuksista alettiin vähitellen siirtyä työeläketurvaan. Vuonna 1957 voimaan tuli kansaneläkeuudistus, joka päätyi tasaeläkelinjaan.[4]

Vuonna 1962 tavalliset palkansaajat pääsivät työeläketurvan piiriin.[4] Lakisääteisestä työeläketurvaa tarjosi tuolloin yhdeksän toimijaa: Varma, Ilmarinen, Kalervo, LivAlandia sekä toimintaansa eläkkeisiin laajentaneet Pohja, Patria, Henki-Aura, Verdandi ja Henki-Kansa.[3] Työeläkeyhtiöistä suurimmat olivat Ilmarinen ja Eläke-Varma. Muista yhtiöistä Eläke-Varma erosi siten, ettei sillä ollut konttoriverkostoa, vaan ainostaan pääkonttori Helsingissä. Eläke-Varman asiakkaat olivat tyypillisesti suuria ja Suomen Yhdyspankkia lähellä olevia teollisuusyritysten eläkevakuuttajia. Vuonna 1965 neljä suurteollisuuteen erikoistunutta vakuutusyhtiötä yhdistyi yhteisen asiakaskuntansa vuoksi Teollisuusvakuutukseksi, ja siitä tuli Eläke-Varmalle läheinen yhteistyökumppani.[4]

Vuonna 1972 vahinkovakuutusyhtiö Fennian toimintoja alettiin uudelleenjärjestellä. Fennian tytäryhtiö Patrian eläkevakuutuskanta siirrettiin Eläke-Varmaan. Muutoksen myötä Eläke-Varman jakeluverkko parani, sillä Fennialla oli konttoreita eri puolella maata ja nyt ne alkoivat palvella myös Eläke-Varman asiakkaita. Eläke-Varmasta, Teollisuusvakuutuksesta ja Fenniasta alkoi muotoutua vakuutusyhtiöryhmittymä, vaikka ne toimivatkin kaikki itsenäisesti.[4]

Vuonna 1983 vahinkovakuutusyhtiö Sampo perusti osakeyhtiömuotoisen Eläke-Sammon, johon siirrettiin vuoteen 1985 mennessä Kalervo-yhtiössä olleet työeläkevakuutukset. Vuonna 1987 toimintansa aloitti Eläke-Varman, Teollisuusvakuutuksen ja Yrittäjäin Fennian perustama henkivakuutusyhtiö Nova.[4]

Pitkälle 1980-lukuun asti eläkevakuuttajat olivat kiinteä osa suomalaista teollisuus-, työllisyys- ja yhteiskuntapolitiikkaa. Niiden tavoitteena oli edistää uusien työpaikkojen syntymistä, tukea vientiyritysten toimintaa ja helpottaa rakennemuutosta, sillä eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys nojautui pitkälti menestyviin yrityksiin. Eläkeyhtiöt olivat mukana rakennushankkeissa, ne sijoittivat metsiin ja voimalaitoksiin ja rahoittivat yritysten investointeja takaisinlainaamalla eläkevaroja. 1980-luvun lopulla takaisinlainaustoiminta alkoi nopeasti hiipua, kun yritykset saivat käyttöönsä muitakin rahoituskanavia. Tämän seurauksena Varma ja muut eläkevakuuttajat alkoivat hakea itselleen tuottoja sijoitustoiminnasta ja niiden rooli yhteiskunnassa muuttui epäsuoremmaksi: ne alkoivat käyttää omistajavaltaa sijoituskohteissaan. Eläkevakuuttajat alkoivat kilpailla parhaista sijoitustuotoista, jotka ovat nykyään keskeinen osa koko eläkejärjestelmän kestävyyttä.[3]

1980-luvun jälkipuolella Yhdyspankki johti Finanssilaitos-ryhmittymää, joka hankki omistukseensa merkittävän osuuden Yhdyspankin ja Sammon osakkeista. Myös Eläke-Varma oli mukana ryhmittymässä. Finanssilaitoksen ajauduttua vaikeuksiin vakuutusyhtiöitä alettiin laajasti uudelleenjärjestellä. Tämän seurauksena myös Eläke-Varma ja Eläke-Sampo yhdistyivät, kun vuonna 1993 Eläke-Varmasta tuli yksi Eläke-Sammon omistajista. Työeläkeyhtiöiden itsenäistä asemaa selvennettiin vuonna 1997 voimaantulleessa työeläkeyhtiöitä koskevassa laissa.[4] Monien vaiheiden jälkeen Eläke-Varmasta ja Eläke-Sammosta muodostettiin keskinäiset yhtiöt Varma-Sampo ja Eläke-Fennia, jotka aloittivat toimintansa heinäkuussa 1998.[4]

Varma-Sammosta Varmaan (1998–2003)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varma-Sampo syntyi kesällä 1998, kun Eläke-Sampoon yhdistettiin noin kaksi kolmasosaa Eläke-Varmasta. Fuusion tulos oli Suomen suurin työeläkeyhtiö.[5] Yhtiön toimitusjohtajana aloitti Paavo Pitkänen, jota pidettiin keskeisenä tekijänä yhdistymisessä, jota oli valmisteltu vuosia.[6]

Vuonna 2003 kymmenen vuotta Ilmarisen eläkevakuutuksia välittänyt Nordea alkoi myydä Varma-Sammon eläkevakuutuksia, erityisesti pk-yrityksille. Samalla myös Nordeasta tuli Varma-Sammon asiakas.[7] Yhtiö sai hoitaakseen myös Amican, Fazerin ja Schenkerin työeläkevakuutukset. Vakuutusten siirtelyyn saattoi vaikuttaa uusi laki, jonka mukaan vakuutusyhtiön vaihtajat saavat vanhan vakuutusyhtiön maksamat asiakashyvitykset kolmelta vuodelta.[8] Varma-Sammosta tuli Varma 31.12.2003.[9] Uudella nimellä tuotiin esiin yhtiön historian pisintä linjaa ja erottautua ulkomaille laajentuvasta Sammosta. Sampo säilyi Varman takuupääoman haltijana.[4]

Varma (2004–)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2004 Paavo Pitkänen jäi eläkkeelle ja hänen seuraajakseen nimitettiin varatuomari Matti Vuoria.[9] Yhtiön sijoitusten arvo oli 21 miljardia euroa.[10] Seuraavan vuoden aikana sijoitusten arvo kasvoi 24,6 miljardiin. Yhtiön suurimpien osakesijoitusten joukkoon kuului Sammon muun muassa YIT-Yhtymä, Stora Enso, Nokia, Vodafone ja Aasiaan sijoittavia rahastoja.[11]

Vuonna 2008 yhtiö vähensi finanssikriisin vuoksi sijoituksiaan pörssiosakkeisiin.[12] Kun amerikkalainen investointipankki Lehman Brothers ajautui konkurssiin, seurasi globaali ongelma ja esimerkiksi kansainväliset pankit jättivät Suomen markkinat.[13] Lokakuussa[14] Varma joutui turvaamaan valtion huoltovarmuutta ostamalla väliaikaisesti turvaan Elisan islantilaiset osakkeet. Näin varmistettiin se, ettei Elisan omistus olisi ajautunut Suomen kannalta vääriin käsiin.[13] Poikkeuksellisessa tilanteessa suomalaiset eläkeyhtiöt joutuivat turvaamaan sekä pankkien että yritysten liiketoimintaa myös takaisinlainaamalla niille rahaa 5–7 vuodeksi. Loka–joulukuun aikana suomalaiset työeläkeyhtiöt lainasivat yrityksille noin kolme miljardia euroa, josta Ilmarisen osuus oli 1,5 miljardia ja Varman miljardi.[13] Vuonna 2009 Varma alkoi jälleen kasvattaa osakesalkkunsa kokoa.[12]

Kesällä 2013 yhtiön sijoitusten arvo oli 36 miljardia euroa.[15] Alkuvuonna 2014 Vuoria jäi eläkkeelle ja hänen seuraajanaan aloitti varatoimitusjohtaja Risto Murto.[16] Vuonna 2016 Varma ja Elo sijoittivat yhdessä Frankfurtin ydinkeskustan TaunusTurm-toimistokiinteistöön.[17] Seuraavana vuonna Varman sijoitusten arvo nousi 45,4 miljardiin euroon.[18] KTI Kiinteistötiedon raportin mukaan Varma oli Suomen neljänneksi suurin kiinteistösijoittaja.[17] Vuosina 2009–2019 Varma kaksinkertaisti eläkevaransa.[19] Joulukuussa 2019 Varma ja varainhoitoyhtiö LGIM:n ja sijoituspalveluyhtiö Foxberryn sopivat uuden uuden rahaston perustamisesta Lontoon pörssiin.[20]

Vuonna 2020 Varmaan fuusioitui yksityisiä eläkesäätiötä, muiden mukana esimerkiksi MTK, Viestilehdet, alueellisia MTK-liittoja ja MTK:n säätiö. Fuusioiden yhteydessä Varman varallisuus kasvoi yli 900 miljoonaa euroa.[21] Varman sijoitusomaisuuden arvo oli loppuvuonna noin 50,2 miljardia euroa.[22] Varma alkoi rakennuttaa Katajanokalle Stora Enson pääkonttoria[23]

Vuonna 2021 Varman sijoitusten tuotto oli sen siihen astisen historian paras, 18,5 prosenttia. Sijoitusten arvo oli 59 miljardia euroa.[24] Seuraavana vuonna Varma voitti suunnittelukilpailun Keski-Pasilan tornialueesta,[25] jonne rakennetaan The Node-toimistotorni.[26] Joulukuussa 2024 yhtiö sijoitti 2,3 miljardia euroa New Yorkin pörssissä noteerattuun etf-rahastoon.[27]

Vuonna 2025 Varmalla oli myös 4 761 vuokra-asuntoa. Helmikuussa 2026 yhtiö kertoi aikeistaan myydä kaikki 60 asuinkiinteistöään Kojamon tytäryhtiölle Lumo Kodit Oy:lle noin 900 miljoonalla eurolla.[28][29] Varman pääosin pääkaupunkiseudulla sijaitseviin asuinkiinteistöihin oli sitä ennen tehty isoja energiaremontteja: kerrostaloihin oli asennettu aurinkopaneeleja ja isoja rakennuskohtaisia lämpöpumppuja, ja osa taloista oli siirretty kaukolämmöstä maalämpöön.[30] Kilpailuviranomainen hyväksyi kaupan, joka toteutunee huhtikuussa 2026.[31]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Työeläkkeet | Suomessa on eläkevarallisuutta nyt enemmän kuin koskaan Helsingin Sanomat. 18.2.2022. Viitattu 22.5.2025.
  2. ↑ TE500 Talouselämä. Viitattu 24.2.2026.
  3. 1 2 3 Holtari, Seija: Näin Varma muuttui valtapelien nappulasta satojen miljardien eurojen sijoituskoneeksi Talouselämä. Viitattu 24.2.2021.
  4. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Hannikainen, Matti: ”11”, Varma – Pienestä eläkekonttorista suureksi työeläkeyhtiöksi. Otava, 2020.
  5. ↑ Varma-Sampo aloittaa tänään mtvuutiset.fi. Viitattu 22.5.2025.
  6. ↑ Vesikansa, Jarkko: Eläkeherran pitkä taival Taloussanomat. 4.7.1998. Viitattu 14.10.2025.
  7. ↑ Rantanen, Esko: Varma-Sampo voitti Ilmarisen Talouselämä. 18.9.2003. Viitattu 14.10.2025.
  8. ↑ Koskinen, Petri: Varma-Sampo rohmusi työeläkkeitä Talouselämä. 9.10.2003. Viitattu 14.10.2025.
  9. 1 2 Matti Vuoriasta Varma-Sammon toimitusjohtaja Kaleva.fi. Viitattu 15.9.2017.
  10. ↑ ANALYYSI | Varma teki kelpo tuloksen Helsingin Sanomat. 22.2.2005. Viitattu 14.10.2025.
  11. ↑ Kallionpää, Katri: Varman kakussa on Sammon aromi Helsingin Sanomat. 17.2.2006. Viitattu 14.10.2025.
  12. 1 2 Pietiläinen, Tuomo: Analyysi | Varma normalisoi itsensä Helsingin Sanomat. 19.2.2010. Viitattu 14.10.2025.
  13. 1 2 3 Rantanen, Esko: Hei, joku vie eläkemiljardit Talouselämä. 9.1.2009. Viitattu 14.10.2025.
  14. ↑ Laitila, Mikko: Vuoria ja Brotherus neuvovat, Häkämies tekee Talouselämä. 23.10.2008. Viitattu 14.10.2025.
  15. ↑ Perttu, Jukka: Kotimaiset osakkeet toivat tuottoa Varmalle Helsingin Sanomat. 15.8.2013. Viitattu 14.10.2025.
  16. ↑ Risto Murto nousee Varman toimitusjohtajaksi Talouselämä. Viitattu 15.9.2017.
  17. 1 2 Kuittinen, Tarja: Eläkeyhtiöt sijoittivat satojen miljoonien edestä ulkomaille Talouselämä. Viitattu 2.2.2018.
  18. ↑ Varman sijoitukset tuottivat viime vuonna 7,8 prosenttia Arvopaperi. Viitattu 2.3.2018.
  19. ↑ Pietiläinen, Tuomo: Kaksi työeläkeyhtiötä kasvatti eläkevaroja yli 10 miljardilla eurolla viime vuonna Helsingin Sanomat. Viitattu 20.7.2020.
  20. ↑ Mustonen, Antti: Varma listaa uuden USA-rahastonsa Lontoon pörssiin – Tupakka, aseet, kivihiili ja lapsityövoima saavat porttikiellon Kauppalehti. Viitattu 21.7.2020.
  21. ↑ Tulosjulkistaja Varma: "Eläkejärjestelmä selvisi ensimmäisestä koronavuodesta säikähdyksellä Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 24.2.2021.
  22. ↑ Eläkeyhtiöt | Isojen työeläkeyhtiöiden sijoitustulokset jakaantuivat Helsingin Sanomat. 19.2.2021. Viitattu 24.2.2021.
  23. ↑ Arkkitehtuuri | Tällainen puurakennus nousee paraatipaikalle Katajanokalle Helsingin Sanomat. 24.6.2020. Viitattu 21.7.2020.
  24. ↑ Varman sijoitusten tuotto nousi yhtiön historian parhaaksi Yle Uutiset. 18.2.2022. Viitattu 11.3.2022.
  25. ↑ Mannila, Merja: Helsingin Pasilan Keskitornialueen suunnittelukilpailu ratkesi Rakennuslehti. 21.1.2022. Viitattu 22.5.2025.
  26. ↑ Aatsalo, Johanna: Pasilaan rakennetaan Suomen korkein toimistotorni Rakennuslehti. 30.8.2024. Viitattu 22.5.2025.
  27. ↑ Hyttinen, Tuomo: Varma pisti tuulemaan: 2,3 miljardia euroa kerralla etf-rahastoon Kauppalehti. 13.12.2024. Viitattu 14.10.2025.
  28. ↑ Aholuoto, Vilma: Työeläke­yhtiö Varma myy kaikki asuin­kiinteistönsä Lumolle Helsingin Sanomat (tilaajille). 11.2.2026. Viitattu 11.2.2026.
  29. ↑ Joukanen, Toni: Työeläkeyhtiö Varma myy asuinkiinteistönsä Lumolle Yle Uutiset. 10.2.2026. Viitattu 10.2.2026.
  30. ↑ Miten asumisen ilmastopäästöjä voisi karsia? Iso kiinteistösijoittaja Varma irrottaa kerrostalojaan kaukolämmöstä Helsingin Sanomat. 7.2.2020. Viitattu 21.7.2020.
  31. ↑ KKV:lta vihreää valoa Kojamon Varma-kaupalle Rakennuslehti. 23.2.2026. Viitattu 24.2.2026.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Varman_historia&oldid=23875577”