Vantaan Vesi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vantaan Vesi
Yritysmuoto Kunnallinen liikelaitos
Perustettu 1957
Lakkautettu 2009
Toimitusjohtaja Pertti Heinonen (viimeinen)
Kotipaikka Vantaa
Toiminta-alue Vantaalla
Liikevaihto 32,8 milj. (2006)
Liikevoitto -0,1 milj. (2006)
Henkilöstö 78 (2006)
Emoyhtiö Vantaan kaupunki
Omistaja Vantaan kaupunki 100%
Kotisivu http://www.vantaa.fi/vantaanvesi/

Vantaan Vesi oli Vantaan kaupungin omistama kunnallinen liikelaitos, joka vastasi Vantaan vesihuollosta. Kaupungin organisaatiossa Vantaan Vesi kuului keskushallinnon toimialaan. Pääkaupunkiseudun vedenhankinta ja käsittely sekä jätevedenkäsittely ja johtaminen hoidettiin seudullisena yhteistyönä (Helsinki, Vantaa, Espoo). Vantaa oli osakkaana Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:ssä, jonka tehtävänä oli hankkia ja toimittaa raakavettä Päijänteestä pääkaupunkiseudun kunnille.

Kunnallinen vesi- ja viemärilaitostoiminta Helsingin maalaiskunnan alueella alkoi syksyllä 1957, jolloin Valkealähteen vedenottamo otettiin käyttöön.

Vantaan Veden toiminta itsenäisenä liikelaitoksena loppui vuoden 2010 alussa, jolloin Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien vesilaitokset yhdistyivät YTV:n jätehuollon sekä seutu- ja ympäristötiedon kanssa Helsingin seudun ympäristöpalveluiksi (HSY). Kuntayhtymän vesihuollosta huolehtii vesihuollon toimiala.

Verkosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaan kaupungin asukkaista noin 97 % oli Vantaan Veden verkoston piirissä. Verkostoon liittyneitä käyttöpaikkoja oli 19036 kappaletta (2006). Kunnossapidettävää jakeluverkostoa liikelaitoksella oli yhteensä 706 kilometriä (2006). Kunnossapidettäviä jätevesiviemäreitä liikelaitoksella oli yhteensä 667 kilometriä (2006). Kunnossapidettäviä hulevesiviemäreitä (sadevesi) liikelaitoksella oli 396 kilometriä (2006). Verkostoon pumpatun veden kokonaismäärä oli 17,0 miljoonaa kuutiota, josta 94% pumpattiin Vantaan verkostoon Helsingin Veden Pitkäkosken vedenkäsittelylaitokselta. Pitkäkoskelle raakavesi johdettiin tunnelia pitkin Päijänteestä. Vantaan Vedellä oli kaksi omaa pohjavedenottamoa: Valkealähde ja Kuninkaanlähde. Pohjavettä pumpattiin niistä verkostoon yhteensä 1,0 miljoonaa kuutiota eli 6 % kokonaistarpeesta. [1] [2] Valkoisenlähteen vedenottamo on kuitenkin ollut pois käytöstä 11.4.2008 alkaen, koska raakaveden torjunta-ainepitoisuus ylitti tuolloin Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 461/2000 mukaiset raja-arvot. Ottamo pysyy suljettuna toistaiseksi, koska torjunta-aineiden määrää laskeva aktiivihiililaiteisto nostaisi veden hintaa, ja korvaavaa puhdasta vettä on saatavilla Pitkäkosken puhdistamolta edullisemmin. Ottamo pidetään kuitenkin käyttökunnossa poikkeusolojen vedentarpeita varten. [3]

Vantaan Vesi myös johti jätevedet puhdistettavaksi Espoon Veden Suomenojan puhdistamolle ja Helsingin Veden Viikinmäen puhdistamolle.

Vantaan Vedellä oli 4 vesitornia.[2]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaan Vesi oli yksi Vantaan kaupungin 11 pilottiyksiköstä, joissa otettiin käyttöön tulospalkkiojärjestelmä vuoden 2005 alusta. Vantaan vesi on lainannut pääomaa noin 75 miljoonaa euroa kaupungilta, jota se lyhentää vuosittain ja josta se maksaa korkoa takaisin Vantaan kaupungille. Vuonna 2006 liikelaitos tuloutti kaupungille korvausta peruspääomasta ja korkoa kaupungin lainasta yhteensä 10,7 miljoonaa euroa. [1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Vantaan Veden vuosikertomus 2005 26. toukokuuta 2006. Vantaan kaupunki. Viitattu 8. maaliskuuta 2007.
  2. a b Vantaan Veden vuosikertomus 2006 Vantaan kaupunki. Viitattu 10. heinäkuuta 2007.
  3. Valkoisenlähteen vedenottamoa ei oteta toistaiseksi uudelleen käyttöön 21.1.2009. Vantaan kaupunki. Viitattu 6. heinäkuuta 2009.