Vanhat suomalaiset mittayksiköt

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vanhat suomalaiset mittayksiköt tarkoittavat tässä mittayksiköitä, joita Suomessa käytettiin ennen metrijärjestelmän käyttöönottoa.

Ennen kuin Suomessa vuonna 1887 otettiin käyttöön metrijärjestelmä, nykyisen SI-järjestelmän edeltäjä, maassa käytettiin monenlaisia mittayksiköitä, sekä Ruotsin vallan aikaisia että Venäjältä tulleita. Ulkomaankaupassa käytettiin myös anglosaksista järjestelmää ja merellä merenkulkumittoja.

Vanhat suomalaiset mittayksiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisimpina aikoina mittayksiköiden käytäntö oli horjuvaa. Mitat olivat sekavia ja standardeja ei ollut, puhumattakaan virallisista prototyypeistä tai että mitat olisi sidottu johonkin luonnonvakioon. Joitain yhteisiä mittayksiköitä kuitenkin oli, vaikka ne vaihtelivatkin alueittain.

Pituusmitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peninkulma oli alun perin määritelty siksi matkaksi, jossa koiran haukku kuuluu tyynessä ilmassa (oikeastaan penin kuuluma)[2]. Peninkulmaa pitempi yksikkö oli päivämatka (2 peninkulmaa), joka vastasi ihmisen päivässä jalan taittamaa matkaa  Muita mittoja olivat lappalainen epävirallinen yksikkö poronkusema (n. 7,5 km), joka tarkoitti matkaa, jonka poro kulkee virtsatarpeiden välillä, ja tankomitta, joka oli 5–9 kyynärää, kylästä riippuen.

Ruotsin vallan aikaiset mittayksiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkälle Ruotsin vallan ajalle eri kaupungeilla oli omat mittansa. Tähän viittaava sanonta Porvoon mitalla tulee siitä, että kun Ruotsin vallan ajalla Porvoossa vouti keräsi veroja kansalaisilta (viljaa, riistaa, kaloja...) hän käytti suurta mittaa. Tilittäessään verotuottoja kuninkaalle hän kuitenkin käytti pientä mittaa ja piti kertyneen erotuksen itsellään. [3] Nykyään sanonnalla kuitenkin tarkoitetaan hyvää, runsasta mittaa.

Vanhasta suomalaisesta peninkulmasta (n. 6km) siirryttiin käyttämään ruotsalaista peninkulmaa (n. 10km) vuonna 1655.[1] Vasta 1700-luvulla tärkeimmät yksiköt saatiin yhtenäistetyiksi valtakunnallisesti. Vuoden 1734 laki edellytti jo, että koko (Ruotsin) valtakunnassa (Suomi mukaan luettuna) oli käytettävä yhtäläisiä, kruunun leimalla varustettuja mittoja[4]. Näin ollen Ruotsin vallan ajan lopulla käytössä olleille mittayksiköille voidaan jo ilmoittaa tarkat vastaavuudet nykyisinä yksikköinä. Jos kauppias käytti muunlaisia mittoja, ne oli lain mukaan takavarikoitava ja lyötävä rikki.

Nykyisin vanhat yksiköt esiintyvät enää vain vanhassa kirjallisuudessa, historiallisissa asiakirjoissa sekä joissakin sanonnoissa ja sananlaskuissa, esimerkiksi ei tuumaakaan, parempi virsta väärään kuin vaaksa vaaraan.

Pituusmitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pituusmittojen perusmitta oli kyynärä, joka vastaa periaatteessa ihmisen kyynärvarren pituutta kyynärpäästä sormenpäihin. Kyynärä kuitenkin määriteltiin jalan kautta, jolloin siitä tuli epänormaalin suuri. Nykyihmisellä kyynärän pituus on melko tarkasti 50 cm.

Ruotsalaiseen kyynärään perustuvat muunnokset: [5]

Painomitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Painomittojen perusyksikkö oli naula (ruots. pund). Mittoja käytettiin yleisten kauppatavaroiden mittaamisessa (vrt. brittiläinen avoirdupois-järjestelmä). Apteekkareilla ja kultasepillä oli oma mittajärjestelmänsä.

Tilavuusmitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilavuusmittoja käytettiin kuivatavaroiden mittaamisessa. Perusyksikkö oli kappa.

Kappa-sanaa käytetään nykyäänkin, mutta lähinnä vain torikaupassa perunoita myytäessä. Kappa tai iso kappa tarkoittaa tällöin (tavallisesti puista) viiden litran mittaa tai sillä mitattua määrää. Pikkukappa tai pieni kappa on vastaavasti kahden litran vetoinen[17][18][19]. Torikauppakäytännössä perunoita pannaan mitta-astia kukkuroilleenlähde?.

Vetomittoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vetomittoja käytettiin nesteen ja hienojakoisen kuivatavaran mittaamiseen.

  • 1 tynnyri = 4 nelikkoa = 36 kappaa = 164,88 dm3 (kuivaa tavaraa)[7]
  • 1 aami = 60 kannua = 157,03 l nestettä[7]
  • 1 tynnyri = 4 nelikkoa = 125,63 l (neste) = kahdeksan ottinkia (nestettä; viina, suolakala)[7]
  • 1 dritteli = 51,5 kg:n tynnyri (voita)[20]
  • 1 nelikko = 12 kannua = 31,406 l (neste)[7]
  • 1 nelikko = 7½ kappaa = 41,221 l (kuivatavara)[7]
  • 1 kappa = 5,496 1 l (kuivatavara)[7]
  • 1 kappa = 4,58 l[13]
  • 1 lästi = 12-15 tynnyriä. Käytettiin tervakaupassa.

Vetomittoja voitiin käyttää kuivatavaralle joko löyhänä tai lujana. Löyhässä mitassa mitattava aine tasattiin mitan reunan tasalle, kun taas lujassa mitassa aine jätettiin kukkurapäiseksi.lähde?

Pinta-alat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pinta-alat määräytyivät joko sen alan mukaan, mitä vetomitallisesta viljaa kykeni kylvämään peltoa, tai sen mukaan, mitä maa-ala tuotti veroja. Pinta-alamittoja ei ollut kytketty matemaattisesti neliösuhteessa mihinkään pituusmittoihin.

  • 1 vanha kapanala (vuoteen 1849) - 132 tynnyrinalaa = 154,26 m²[7]
  • 1 uusi kapanala (vuodesta 1849) - 130 tynnyrinalaa = 164,55 m²[7]
  • 1 tynnyrinala = 32 vanhaa kapanalaa = 30 uutta kapanalaa = 0,494 ha[8][7]

Näiden lisäksi voitiin käyttää myös vanhojen pituusyksiköiden neliöitä.

Kappalemittoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kappalemitta

Nämä ovat jonkin verran käytössä edelleenkin.

  • 1 krossi (grossi) = 12 tusinaa = 144 kpl[21]
  • 1 tusina = 12 kpl[22]
  • 1 tiu = 20 kpl (kananmunia)
  • 1 tikkuri = 10 kpl (nahkoja tai turkiksia)[23]
  • 1 kiihtelys = 40 oravannahkaa[24]
  • 1 kerpo = 31 nahkiaista (30 nipussa ja yksi siteenä)
  • 1 nelikko = 4 samanlaista, etenkin neljän hevosen valjakko
  • 1 troikka = 3 samanlaista, etenkin kolmen hevosen valjakko (ven. тройка)
  • 1 trio = 3 kpl (esineiden tai muiden asioiden lukumäärä)
  • 1 tupla = 2 kpl
  • 1 toltti = 12 kpl (lautoja, A.Kivi: Seitsemän veljestä)[25]
  • 1 puntti = 20 kpl (kukkia)lähde?
  • 1 puntti = 10 kpl (tulitikkurasioita)

Rahayksiköitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ruotsalainen riikintaaleri = riksi = 48 killinkiä
    • (1834 = 1 hopeariksi = 2/3 bankoriksiä = 4 valtionvelkariksiä)
  • 1 rupla = 30-40 killinkiä
  • V. 1860 markka = 100 penniä (4 markkaa = 1 hopearupla)
  • V. 1865 94,48 markkaa = naula hopeaa
  • V. 1878 markka = 0.32 g .900-kultaa = 1 Ranskan, Sveitsin tai Belgian frangi = 1 Italian liira

Vanhat mitat rakentamisessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1 tanko = 1 2/3 syltä = 296,9 cm
  • 1 syli = 3 kyynärää = 1,781 m[8][7]
  • 1 kyynärä = 2 jalkaa = 594 mm[8][7]
  • 1 jalka = 1/2 kyynärää = 2 korttelia = 297 mm[8][7]
  • 1 kortteli = 1/4 kyynärää[9] = 6 tuumaa = 148,45 mm[7]
  • 1 tuuma = 1/24 kyynärää = 12 linjaa = 24,742 mm[7]
  • 1 linja = 2,062 mm[7]

Venäläiseen kyynärään perustuva järjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsalaisen kyynäräjärjestelmän rinnalle tuli autonomian aikana venäläiseen kyynärään eli arsinaan (=71,12 cm) perustuva järjestelmä.

Arsina oli Venäjällä käytössä pituusmittana jo 1400-luvun lopulla, mutta enää ei tiedetä tarkoin, minkä pituinen se tuolloin oli. Myöhemmin Pietari Suuri määräsi, että Venäjän arsina oli suuruudeltaan tarkalleen 28 Englannin tuumaa, minkä vuoksi myös Venäjän tuuma oli sen jälkeen tarkalleen yhtä suuri kuin Englannin tuuma (2,54 cm.)[26] Tähän järjestelmään perustuvat yksiköt olivat 1800-luvulla käytössä Suomessakin.

Pituusmitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Painomitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1 kippunta = 4 sentneriä = 170,0 kg[33][7]
  • 1 sentneri = 5 leiviskää = 42,5 kg[8]
  • 1 leiviskä = 20 naulaa = 8,5 kg[8][7]
  • 1 naula = 32 luotia = 425,076 g[34][7]
  • 1 luoti = 4 kvintiiniä = 13,28 g[8][7]
  • 1 kvintiini = 69 assia = 3,320 91 g[7]
  • 1 assi = 0,05 glähde?

Autonomian aikaan ruotsalaisten painomittojen rinnalle omaksuttiin joitakin venäläisiä painomittoja. Kulia käytettiin lähinnä viljan mittaamiseen.

  • 1 kuli t. matto = 9 puutaa = 147,42 kg rukiita[35]
  • 1 puuta = 40 naulaa = 16,38 kg[36][28]
  • 1 naula = 32 luotia = 0,4095 kg[37][28]
  • 1 luoti = 12,79 g[28]

Metrijärjestelmään siirtymisen yhteydessä jäi leiviskä edelleen lailliseksi mittayksiköksi, mutta se määriteltiin uudestaan tasan 10 kilogrammaksi. Käytännössä sitä ei kuitenkaan esiintynyt juuri muualla kuin koulukirjoissa, eikä nykyinen mittayksikköasetus sitä enää tunne.

Tilavuusmitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakentamisessa tilavuusmitoilla mitattiin vaikkapa tervaa ja kalkkia.

Ruotsalaiset tilavuusmitat olivat yhä käytössä:

  • 1 ankkuri = 15 kannua = 39,26 l[38]
  • 1 tynnyri = 48 kannua = 125,6 l (nestemitta)[8][7]
  • 1 kannu = 2 tuoppia = 2,617 l[8][7]
  • 1 tuoppi = 1/2 kannua[15] = 4 korttelia = 1,308 6 l[7]
  • 1 kortteli = 1/4 tuoppia[9] = 4 jumprua = 0,327 15 l[7]
  • 1 jumpru = 8,179 cl (ruots. jungfru)[39][7]
  • 1 kappa = 5,496 1 l (kuivaa tavaraa)[7][40]

Juomamittoina oli käytössä myös:

  • puolituoppi = 2 korttelia;
  • ryyppi = 1/2 jumprua = 4,09 cl;

Venäläisiä tuoppeja oli kahdenlaisia ja ne poikkesivat ruotsalaisesta:

  • 1 ämpäri = 8 tuoppia = 12,29 l
  • 1 tuoppi = 4 korttelia = 1,54 l (ven. štof)
  • 1 tuoppi = 1,229 l (ven. kružka)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Jaakko Masonen: Hämeen härkätie, s. 60. Tiemuseon julkaisuja 4. Valtion painatuskeskus. Helsinki., 1989.
  2. peni on koiran vanhahtava nimitys (Nykysuomen sanakirja 14. painos 1996 hakusana:peni)
  3. porvoo.fi, Maanmainio Porvoon mitta
  4. http://agricola.utu.fi/hist/kktk/lait/1734/l175913.html Vuoden 1734 lain kauppakaari, VIII luvun 1. §, vanhin suomennos
  5. a b c d e f g Museovirasto, Vanhat mitat
  6. Tietosanakirja, osa 7, sivu 372
  7. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au Koukkunen, Lehtinen, Mäki-Kuutti, Saloranta, Virtanen (toim.): Pikkujättiläinen, s. 1073. WSOY, 1985. ISBN 951-0-12416-8.
  8. a b c d e f g h i j k l m n Artikkeli "metrijärjestelmä"; Tietosanakirja, osa 6, sivu 387
  9. a b c d Tietosanakirja, osa 4, sivu 1390
  10. Heikki Jokinen: Mittaamisen historia (pdf) (sivu 8/10) Viitattu 5.11.2014. suomi
  11. Pieni tietosanakirja: sentaali (s.97-98)
  12. Tietosanakirja, osa 6, sivu 1048
  13. a b c d e Tietosanakirja, osa 4, sivu 336
  14. a b c d Tietosanakirja, osa 4, sivu 212
  15. a b Tietosanakirja, osa 9, sivu 1990
  16. Tietosanakirja, osa 3, sivu 1493
  17. http://www.hs.fi/paivanlehti/arkisto/Mik%C3%A4+kappa/aaHS20110616SI1AR012cq?src=haku&ref=arkisto%2F
  18. Litrat kiloiksi; Kuluttajaliitto.fi
  19. http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2011/06/20/kuluttajaliitto-toriostokset-syyta-mitata-kiloina-ei-litroina
  20. Iso tietosanakirja, Otava 1931
  21. Tietosanakirja, osa 2, sivu 1617
  22. Tietosanakirja, osa 9, sivu 2091
  23. Tietosanakirja, osa 9, sivu 1586
  24. Tietosanakirja, osa 4, sivu 841
  25. Tietosanakirja, osa 9, sivu 1673
  26. Russian system of measures on length (brief description) Viitattu 7.3.2017.
  27. Tietosanakirja, osa 10, sivu 1380
  28. a b c d e f g h Koukkunen, Lehtinen, Mäki-Kuutti, Saloranta, Virtanen (toim.): Pikkujättiläinen, s. 1072. WSOY, 1985. ISBN 951-0-12416-8.
  29. Tietosanakirja, osa 9, sivu 742 (7 jalkaa)
  30. Tietosanakirja, osa 1, sivu 600
  31. Tietosanakirja, osa 10, sivu 1015
  32. Tietosanakirja, täydennysosan sivu 708
  33. Tietosanakirja, osa 4, sivu 932
  34. Tietosanakirja, osa 6, sivu 1048
  35. Tietosanakirja, osa 4, sivu 1702
  36. Tietosanakirja, osa 7, sivu 1178
  37. Tietosanakirja, osa 6, sivu 1048
  38. Tietosanakirja, osa 1, sivu 416
  39. Tietosanakirja, osa 3, sivu 1493
  40. Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus mitoista ja painoista Suomen Suuriruhtinanmaassa. Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokous 25/1886

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]