Vanhasatama
| Vanhasatama | |
|---|---|
| Gamla hamnen | |
 Kaupungin kartta, jossa Vanhasatama korostettuna. Vaasan alueellinen jako |
|
| Kaupunki | Vaasa |
| Suuralue | Ristinummen suuralue |
| Kaupunginosa nro | 37 |
| Väkiluku | 198 (31.12.2015) |
| Postinumero(t) | 65380[1] |
| Lähialueet | Vanha Vaasa, Suvilahti, Runsor |
Vanhasatama[2] (ruots. Gamla hamnen) on Vaasan 37. kaupunginosa sekä tilastollinen pienalue eli osa-alue Ristinummen suuralueella.[3][4] Se sijaitsee noin kilometri Vanhasta Vaasasta länteen valtatie 3:n länsipuolella. Alueen nimi tulee siellä sijainneesta satamasta, joka oli käytössä Vaasan paloon asti.
Alueen pohjoisosa koostuu omakotitaloista sekä muutamista rivi- ja paritaloista. Alueen keskiosassa sijaitsee yritysalue. Eteläosa on rakentamatonta ja metsäistä aluetta, jossa sijaitsee Ryövärinkarin lintutornille johtava Risön luontopolku. Risö on myös keskustasta Kalarannasta lähtevän Eteläisen kaupunginselän reitin päätepiste.[5]
Lisäksi pienalueelle kuuluu valtatien itäpuolelta Kunikaankartanon alue, missä toimii nykyään Yrkesakademin i Österbotten.[6][7] Asemakaavoissa määriteltyyn Vanhansataman kaupunginosaan kuuluu pienalueen kaavoitetun ja rakennetun osan lisäksi eksklaavina Vanhan Vaasan sairaalan alue, joka kuitenkin osa-aluejaossa kuuluu Vanhaan Vaasaan.[3][6]
Vanhaansatamaan on kaavoitettu maltillista lisärakentamista, joka kasvattaisi alueen asukasluvun tulevaisuudessa arviolta noin viiteensataan.[8]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaasan ulkosatama sijaitsi Vanhassasatamassa, silloisessa Hästholmenissa, 1600-luvulta lähtien. Hästholmenin satamasta tuli maankohoamisen myötä hiljalleen epäkäytännöllinen laivaliikenteelle sataman mataluuden ja vaikean tuloväylän takia. Siksi vuonna 1789 Palosaaren salmelle Sundiin päätettiin rakentaa uusi satama kymmenen kilometrin päähän silloisesta kaupungin keskustasta eli nykyisestä Vanhasta Vaasasta. Uusi satama oli kuitenkin alusta alkaen riittämätön tarpeisiin, sillä se oli etenkin raskaille aluksille liian kapea ja matala. Tästä syystä Hästholmenin vanhaa satamaa käytettiin edelleen rinnakkain Sundin sataman kanssa 1800-luvun puoliväliin eli Vaasan paloon ja kaupungin uudelleensijoittamiseen asti. Uuteen Vaasaan rakennettiin silloin Sisäsatama.[8][9]
Palon jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaasan palon jälkeen satamatoiminnot Hästholmenilla päättyivät, mutta sitä käytettiin kaupunkilaisten toimesta vielä muuttokuormien siirtämiseksi uuteen Vaasaan vuonna 1862. Myös vähintään 1820-luvulta asti toiminnassa ollut satamakievari sulki ovensa palon myötä. Tulipalo ei yltänyt Hästholmenille saakka, joten sataman rakennukset eivät silloin vaurioituneet. Osa rakennuksista siirrettiin muualle uuteen käyttötarkoitukseen, muun muassa 1700-luvun makasiinirakennus, joka on nykyään Sundissa Merimuseon alueella. Muiden rakennuksien siirroista on jäänyt tietoa hyvin vähän.[10]
Sataman kievarirakennus oli rakennettu vuonna 1773 ja 1910-luvulla sen katto uusittiin jugendtyyliseksi. Ravintolatoiminta kievarissa jatkui 1857, mutta sataman siirryttyä sen toiminta ei ollut kannattavaa ja se loppui 1859. Kievarin rakennus vaihtoi omistajaa vielä kolmesti ja se purettiin rappeutuneena vuonna 1985.[10]
Nykypäivä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Entisen sataman toiminnan jäänteitä alueella on säilynyt nykypäivään vain hyvin vähän. Yksi ainoa hirsinen vanha navettarakennus on edelleen entisessä satamanrannassa. Vanhan satamatien kulku on havaittavissa kyseisen navetan kohdalla. Kivisen ja puisen laiturin jäännöksiä löytyy Kanavanrannasta. Majakkakivi on edelleen samalla paikalla, nyt kuivalla maalla maankohoamisen vaikutuksesta. Sataman yhteyteen syntyneestä asutuksesta on säilynyt kaksi pihapiiriä.[10]
Vanhansataman nykyasutus on rakennettu pääosin 1960-luvulta lähtien. Valtatie muutettiin vuonna 1968 moottoritieksi, joka paransi alueen yhteyksiä Vaasan nykyiseen keskustaan.[10]
Ampumarata
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupunginosassa sijaitseva vanha ampumarata oli Puolustusvoimien käytössä 1620-luvulta aina vuoteen 1998 saakka, jolloin Vaasan varuskunta lakkautettiin. Nykyiselle paikalle Hevossaarentien eteläpuolelle Ampujantien ja valtatien väliin rata siirrettiin 1956. Tätä ennen se sijaitsi noin 300 metriä pohjoisempana.[10]
Palvelut ja työpaikat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähimmät peruspalvelut sijaitsevat Suvilahdessa ja Vanhassa Vaasassa, noin kahden kilometrin päässä Vanhastasatamasta. Kaupunginosassa on pieni yritysalue Hevossaarentien päässä, jossa sijaitsee muun muassa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen varikko.[8]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2015 Vanhassasatamassa asui 198 ihmistä.[11]
Vanhansataman asukkaista äidinkielenään suomea puhui 69,7 %, ruotsia 26,8 % ja muita kieliä 3,5 % vuonna 2015. Alueen työvoimasta oli opiskelijoita 19,6 % ja työttömiä 3,6 % vuonna 2013.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Paikkatietoikkuna (Paavo-postinumeroalueet 2025 karttataso) Maanmittauslaitos. Viitattu 20.9.2025.
- ↑ Asutusnimihakemisto Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 20.9.2025.
- ↑ a b Vaasan karttapalvelu (Julkiset palvelut → Kaupunginosat) Vaasan kiinteistötoimi. Viitattu 20.9.2025
- ↑ Vaasan suur- ja pienalueet / Vasas stor- och småområden. Vaasan kaupunki. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 20.9.2025.
- ↑ Eteläisen kaupunginselän reitin ensimmäinen osuus valmistui vaasa.fi. 25.5.2022. Vaasan kaupunki. Viitattu 20.9.2025.
- ↑ a b Vaasan suur- ja pienalueet / Vasas stor- och småområden. (Kartta) 12.4.2013. Vaasan kaupunki. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 20.9.2025.
- ↑ Kungsgården AgriHubi. Viitattu 20.9.2025. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Asemakaava 996, Vanha satama (PDF) 11.6.2018. Vaasan kaupunki. Viitattu 20.9.2025.
- ↑ K13: Vaasan sataman historia ja kehitys (PDF) highcoastkvarken.org. Länsstyrelsen Västernorrland, Metsähallitus, Wildlife Finland. Viitattu 20.9.2025.
- ↑ a b c d e Viljanen Rossi, Ruusa: Vaasan Vanhan sataman kulttuuriympäristöselvitys (PDF) 2013. Vaasan kaupunki. Viitattu 20.9.2025.
- ↑ a b Komsi, Sanna: Alueellinen eriytyminen Vaasassa s. 86, 112–113, 118–122. (PDF) Vaasan yliopisto, Filosofinen tiedekunta. Viitattu 21.9.2025.
| 1. Keskusta | |
|---|---|
| 2. Vöyrinkaupunki | |
| 3. Vaskiluoto |
|
| 4. Palosaari |
|
| 5. Gerby |
|
| 6. Kotiranta |
|
| 7. Huutoniemi |
|
| 8. Ristinummi |
|
| 9. Höstvesi | |
| 10. Suvilahti |
|
| 11. Sundom |
|
| 12. Vähäkyrö |
|
Kaupunginosan numeron perässä on mainittu pienalue tai -alueet, joista kaupunginosa koostuu. Asteriskillä (*) merkityt alueet ovat kaupunginosia, mutta eivät pienalueita.
Kursiivilla ovat pienalueet, jotka eivät muodosta vastaavaa kaupunginosaa.
