Vanadyyliasetyyliasetonaatti
| Vanadyyliasetyyliasetonaatti | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | VO(C5H7O2)2 |
| Moolimassa | 265,152 g/mol |
| Ulkomuoto | Sinivihreitä kiteitä[1] |
| Tiheys | 1,50 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | Ei liukene veteen. Liukenee orgaanisiin liuottimiin, kuten etanoliin, bentseeniin ja dikloorimetaaniin.[1] |
Vanadyyliasetyyliasetonaatti eli vanadiini(IV)oksobis(asetyyliasetonaatti) (VO(C5H7O2)2) on kompleksiyhdiste, joka koostuu vanadyyliryhmästä ja vanadiiniatomiin koordinoituneesta kahdesta asetyyliasetonaatti-ionista. Yhdisteestä käytetään usein lyhennettä VO(acac)2. Vanadyyliasetyyliasetonaattia käytetään orgaanisessa synteesissä katalyyttinä.
Valmistus ja ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanadyyliasetyyliasetonaattia valmistetaan vanadyylisulfaatista ja asetyyliasetonista tai vaihtoehtoisesti kuumentamalla divanadiinipentoksidin etanoliliuosta rikkidioksidin ja asetyyliasetonin kanssa. Rikkidioksidi toimii reaktiossa pelkistimenä.[2]
Vanadyyliasetyyliasetonaatissa vanadiini on viisikoordinoitunut ja muodostaa kaksoissidoksen happiatomiin ja koordinaatiosidoksen kahden asetyyliasetonaatti-ionin happiatomien kanssa. Rakenne on neliöpohjainen pyramidi ja vanadiinin ja happiatomin välinen sidos on 157–158 pm pitkä ja ekvatoriaaliset koordinaatiosidokset hieman tätä pidempiä.[3]
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanadyyliasetyyliasetonaattia käytetään orgaanisessa kemiassa hapettamaan yhdisteitä tert-butyylihydroperoksidin kanssa käytettynä. Sitä käytetään muun muassa allyylisten alkoholien hapetukseen, jolloin reaktiotuotteena muodostuu epoksidi. Reaktio on hyvin stereoselektiivinen ja tuottaa suurimmaksi osaksi cis-epoksidin. Toinen usein epoksidoinneissa käytettävä yhdiste m-CPBA tuottaa pääasiassa trans-epoksideja. Vanadyyliasetyyliasetonaatin ja tert-butyylihydroperoksidin yhdistelmää käytetään myös hapetettaessa tertiäärisiä amiineja amiinioksideiksi ja sulfideja sulfoksideiksi. Yhdisteen käyttöä epäsymmetrisen hapetuksen katalyyttinä on myös tutkittu.[1][2][4]
Eräiden muiden vanadiiniyhdisteiden ja kompleksien tavoin vanadyyliasetyyliasetonaatti stimuloi kahden sokeriaineenvaihduntaan vaikuttavan entsyymin proteiinikinaasi B:n ja glykogeenisyntaasikinaasi-3:n fosforyloimista ja inhiboi tyrosiinifosfataasientsyymiä. Täten se toimii insuliinia matkivana yhdisteenä ja sen ja muiden vastaavien aineiden käyttöä diabeteksen hoidossa tutkitaan. Vanadyyliasetyyliasetonaatin on todettu aktivoivan entsyymien fosforylaatiota yhtä voimakkaasti kuin, jos insuliinikonsentraatio olisi 100 nM.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Bryant E. Rossiter: Vanadyl Bis(acetylacetonate), e-EROS Encyclopedia of Reagents for Organic Synthesis, John Wiley & Sons, New York, 2001 http://onlinelibrary.wiley.com/o/eros/articles/rv003m/frame.html Teoksen verkkoversio] Viitattu 25.2.2011
- ↑ a b Rosemary A. Marusak, Kate Doan, Scott D. Cummings: Integrated approach to coordination chemistry, s. 217. Wiley-Interscience, 2007. ISBN 978-0-471-46483-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 25.2.2011). (englanniksi)
- ↑ N.N. Greenwood & A. Earnshaw: Chemistry of the Elements, s. 995. 2nd Edition. Butterworth Heinemann, 1997. ISBN 0-7506-3365-4. (englanniksi)
- ↑ Takashi Itoh, Koichiro Jitsukawa, Kiyotomi Kaneda & Shiichiro Teranish: Vanadium-Catalyzed Epoxidation of Cyclic Allylic Alcohols. Stereoselectivity and Stereocontrol Mechanism. Journal of American Chemical Society, 1979, 101. vsk, nro 1, s. 159–169. American Chemical Society. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.2.2011. (englanniksi)
- ↑ Mohamad Z. Mehdi & Ashok K. Srivastava: Organo-vanadium compounds are potent activators of the protein kinase B signaling pathway and protein tyrosine phosphorylation: Mechanism of insulinomimesis. Archives of Biochemistry and Biophysics, 2005, 440. vsk, nro 2, s. 158–164. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.2.2011. (englanniksi)