Valvottu pistotila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Valvotut huumausaineiden käyttötilat ovat paikkoja, jossa huumeiden käyttäjät voivat käyttää turvallisemmin ja valvotusti pistämällä ja polttamalla tai höyrystämällä käytettäviä huumeita. Valvotut käyttötilat ovat täysi-ikäisille suunnattuja matalan kynnyksen yksiköitä. Tavoitteena on vähentää huumeidenkäyttäjien sairastavuutta, yliannostuskuolemia ja lisätä tietoa huumeidenkäyttöön sekä terveyteen liittyvistä tahoista ja hoitopoluista. Valvottuja käyttötiloja perustetaan, jotta muuten vaikeasti tavoitettaviin huumeidenkäyttäjiin saataisiin yhteys, heitä voitaisiin ohjata muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, jotta he saisivat turvallisen ja hygieenisen paikan käytölle, ja jotta voitaisiin vähentää pistosinfenktioita, kuolleisuutta ja julkisissa tiloissa käyttämisestä koituvia haittoja ympäristölle.

Pistotilassa käyttäjälle tarjotaan steriili injektioneula, suolaliuos ja pumpulia sekä sairaanhoitaja valvoo käyttäjiä ja reagoi mahdollisiin myrkytystapauksiin.[1]

Valvotut käyttötilat kansainvälisesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1970-luvulta lähtien valvottuja käyttötiloja on otettu käyttöön Alankomaissa, Australiassa, Belgiassa, Espanjassa, Kanadassa, Luxemburgissa, Norjassa, Ranskassa, Saksassa, Sveitsissä ja Tanskassa.[2][3][4][5]

Tanskassa ensimmäinen valvottu käyttötila perustettiin poliitikkojen vastustuksesta huolimatta kansalaistoimintana. Käyttötila rakennettiin vanhaan ambulanssiin. Sittemmin käyttötilat otettiin osaksi virallista haittojen vähentämisen politiikkaa maassa.[6]

Britanniassa alkoi 2013 kansanliike, joka halusi tuoda maahan Tanskan mallin mukaisia valvottuja pistotiloja. Vuonna 2017 Britannian sisäministeriö ilmoitti, että hallitus ei suunittele pistotilojen avaamista, mutta paikallisviranomaiset voivat halutessaan tehdä niin. Ensimmäinen tällainen tila perustettiin Glasgowiin.[7]

Philadelphian kaupungin edustajat ovat ilmoittaneet, että Philadelphian kaupunki haluaa olla ensimmäinen yhdysvaltalainen kaupunki, joka sallii opioidien valvotun suonensisäisen käytön. Tämä on Philadelphian kaupungin vastaus opioidiepidemiaan.[8]

Keskustelu käyttötiloista Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valvotuista käyttötiloista on keskusteltu Suomessa 2010-luvulla.[9][10][11][12][13]

Helsingissä aiheesta tehtiin valtuustoaloite vuonna 2018.[14] Aloite on saanut kannatusta mm. A-klinikka Oy:n johtavalta ylilääkäriltä, jonka mukaan käyttöhuoneiden kautta voitaisiin rakennetaan ihmiselle luottamusta hoitojärjestelmään.[15] Aloitetta on perusteltu myös sillä, että käyttöä saataisiin pois julkisista tiloissa, jossa se aiheuttaa ongelmia ympäristölle.[16][17][18][19][20][21][22]

Turussa aiheesta tehtiin kuntalaisaloite vuonna 2018.[23]

Vuonna 2019 Lahden kaupunginvaltuustossa tehtiin aloite yhteistyöhön ryhtymisestä pääkaupunkiseudun kanssa huumehaittojen hoitoon ja ehkäisyyn liittyvän lainsäädännön uudistamisessa.[24][25]

Valvonnan ja käytön laittomuuden ristiriita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisi vastustaa valvottuja käyttötiloja, koska ne ovat sen mukaan laittomia. Huumausaineiden käyttö on rikos, ja poliisin tulee puuttua siihen.[26] Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotion mukaan tässä voitaisiin kuitenkin hyödyntää rikoslain pykälää toimenpiteistä luopumisesta.[27]

Huumekauppa käyttötilojen läheisyydessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisi arvioi että käyttötilojen perustaminen ei merkittävästi vähentäisi huumeidenkäytöstä johtuvaa häiriökäyttäytymistä, koska käyttötilojen läheisyyteen tulisivat myös huumeiden myyjät.[26] THL:n mukaan joissakin eurooppalaisissa tutkimuksissa havaittiin pienimuotoista huumekauppaa pistotilojen läheisyydessä, mutta toisaalta todettiin, että pistotilat tyypillisesti sijaitsevat alueilla, joilla huumausaineita muutenkin kaupataan.[28]

Tanskassa poliisi valvoo tilojen lähialueilla tapahtuvaa toimintaa estääkseen huumekauppaa.[29] Kuolemat yliannostuksiin ja käytettyjen ruiskujen määrä kaduilla ovat vähentyneet.[1]

RAND Corporationin huomiot pistotiloja koskevista tutkimuksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loppuvuodesta 2018 yhdysvaltalainen RAND Corporation kävi läpi valvottuja pistotiloja koskevat tutkimukset ja sen johtopäätösten mukaan tieteelliset todisteet pistotilojen vaikuttavuudesta ovat laadultaan heikkoja ja lukumääräisesti rajallisia.[30] Suurin osa pistotiloja koskevista tutkimuksesta ovat Vancouverista, Kanadasta ja Sydneystä, Australiasta, mikä heikentää tutkimustulosten yleistettävyyttä. Suurimmassa osassa tutkimuksista ei riittävällä tavalla mitattu pistotilan vaikutuksia ympäristöön ja niissä tutkimuksissa joissa oli pyritty mittaamaan vaikutuksia ympäristöön oli melko heikko metodologia. Vain 9 kvasi-kokeellista tutkimusta 65:stä oli RANDin mukaan joten kuten laadukkaita. Yhdessäkään tutkimuksessa ei tarkasteltu pidentääkö valvottu pistotila mahdollisesti huumeidenkäytön kestoa eikä sitä miten huumeidenkäyttäjät saadaan pistotilojen kautta ohjautumaan hoitoon.[31]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Inside Denmark's 'fixing rooms', where nurses watch as addicts inject in safety The Guardian. 2013. Viitattu 10.6.2018.
  2. Dolan et al: Drug consumption facilities in Europe and the establishment of supervised injecting centres in Australia. Drug and Alcohol Review, syyskuu 2000, 19. vsk, nro 3, s. 337-346. doi:10.1080/713659379. (englanniksi)
  3. Drug consumption rooms: an overview of provision and evidence Perspectives on drugs. 7.6.2018. European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction. Viitattu 10.6.2018.
  4. Dagmar Hedrich, Thomas Kerr and Françoise Dubois-Arber: ”11”, Drug consumption facilities in Europe and beyond, s. 305-331. Teoksessa Tim Rhodes and Dagmar Hedrich (toim.) Harm reduction: evidence, impacts and challenges. European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (EMCDDA), 2010. ISBN 978-92-9168-419-9. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 10.6.2018).
  5. Tuukka Tammi: Kanada reagoi opioidikriisiin avaamalla pistohuoneita ja tehostamalla naloksonin jakelua THL. 5.6.2017. Viitattu 10.6.2018.
  6. Kansalaiset perustivat itse Tanskan ensimmäisen valvotun huumeiden käyttötilan poliitikkojen vastustuksesta huolimatta Humaania päihdepolitiikkaa ry. 30.10.2020. Viitattu 24.11.2021.
  7. Are UK drug consumption rooms likely? BBC. 12.10.2017. Viitattu 10.6.2018.
  8. https://finance.yahoo.com/news/opioids-men-america-jobs-140658458.html
  9. Huumeseminaarissa pohdittiin käyttäjähuoneita Helsingin Uutiset. 4.5.2011. Viitattu 10.6.2018.
  10. IL: Kansanedustaja Jaana Pelkonen haluaa piikityshuoneita narkomaaneille Ilta-Sanomat. 18.10.2011. Viitattu 10.6.2018.
  11. Piikittäjille drop-in-hotelli? 11.11.2011. Yle. Viitattu 10.6.2018.
  12. Muuntohuumeiden yleistymiseen voitaisiin varautua käyttöhuoneilla Turun Sanomat. 25.7.2013. Viitattu 10.6.2018.
  13. Ari Lahdenmäki: Tuhat neliötä huumeidenkäytölle Viesti Helsingin Diakonissalaitoksesta. 14.12.2016. Viitattu 29.7.2018.
  14. Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle huumeriippuvaisten tuettuja tiloja koskevasta valtuutettu Kati Juvan aloitteesta 19.06.2018. Helsingin kaupunki. Viitattu 26.6.2018.
  15. Ville Eklund: Helsinkiin kaavaillaan tiloja huumeiden käyttöä varten – Päihdejärjestön lääkäri: Vihdoin 08.04.2018. MTV. Viitattu 10.6.2018.
  16. Paula Ahonen: Huumeiden käyttöhuone on parannus naapurustolle 14.6.2018. Helsingin Sanomat. Viitattu 29.7.2018.
  17. Satu Pajuriutta: Sellon kirjasto painii huumeongelman kanssa – piikittämistä kirjaston tiloissa ei ole saatu hillittyä 18.7.2018. Helsingin Sanomat. Viitattu 18.7.2018.
  18. Sanna Jompero: Kela sulki taas yleisövessansa – päällikkö: "Piikittämässä kävi peräkkäin jopa useampi henkilö" 9.2.2018. Helsingin Uutiset. Viitattu 16.6.2018.
  19. Sanna Jompero: Huumeiden piikitykseen ehdotetaan turvallisia tiloja – Kelan vessoista tuli varoittava esimerkki 13.4.2018. Helsingin Uutiset. Viitattu 10.6.2018.
  20. Ari Tuhkanen: Kirjasto yrittää häätää huumeiden käyttäjät yleisistä vessoista – "Onhan se vähän nihkeää mennä vessaan, jossa on just piikitetty heroiinia" 3.2.2018. Yle Uutiset. Viitattu 10.6.2018.
  21. Arvo Vuorela: Neuloja ja verijälkiä yleisissä wc-tiloissa – lisääntynyt huumeiden käyttö on entistä näkyvämpää 3.11.2017. Yle Uutiset. Viitattu 10.6.2018.
  22. Jukka Hämäläinen: Pahimmillaan cityvessan ruiskusäiliö täyttyy viikossa – "Suomi on huumeiden käytössä pistosmaa" 23.8.2017. Helsingin Uutiset. Viitattu 10.6.2018.
  23. Valvottu pistohuone suonensisäisten huumeiden käyttäjille Turkuun Kuntalaisaloite.fi 26.6.2018.
  24. Lahtelaisvaltuutetut: kaupungin pitää auttaa Helsinkiä ajamaan huumeidenkäyttöhuoneiden kokeilua lakiin Yle 16.9.2019.
  25. Lahtelaislääkäri haluaa piikityshuoneita huumeidenkäyttäjille - "huumeidenkäyttäjiäkin pitää suojata haitoilta" Radio Suomi Lahti 17.9.2019.
  26. a b Helsingin virkamiehet esittävät suonensisäisten huumeiden käyttäjille valvottuja pistotiloja – Poliisi: Ei toteuttamiskelpoinen ajatus Helsingin Sanomat. 4.6.2018. Viitattu 10.6.2018.
  27. Liisa Niemi: Poliisi pitää narkomaanien piikityshuoneita laittomina – rikosoikeuden professori selittää, miten valvotut pistotilat voi järjestää rikkomatta lakia Helsingin Sanomat. 26.6.2018. Viitattu 26.6.2018.
  28. Tuukka Tammi & Henrikki Brummer-Korvenkontio: THL lausunto valvotuista pistotiloista 23.5.2018. Helsingin kaupunki. Viitattu 29.6.2018.
  29. Houborg et al: From Zero Tolerance to Non-Enforcement: Creating a New Space for Drug Policing in Copenhagen, Denmark. Contemporary Drug Problems, kesäkuu 2014, 41. vsk, nro 2, s. 261-291. doi:10.1177/009145091404100206. (englanniksi)
  30. https://www.rand.org/pubs/research_reports/RR2693.html
  31. https://www.vox.com/future-perfect/2018/12/6/18124497/prescription-heroin-safe-injection-sites-rand-research

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]