Verikaasuanalyysi
Verikaasuanalyysi on kliinisen kemian mittausmenetelmä, jolla määritetään verinäytteen happiosapaine (pO2) ja hiilidioksidiosapaine (pCO2) sekä happamuus (pH), emästase (BE, engl. base excess), bikarbonaatti (HCO3) ja standardibikarbonaatti (SBC tai HCO3-St).[1][2] Verikaasuanalyysiä kutsutaan usein myös nimellä Astrup nykyistä elektroditekniikkaa edeltäneen reaktiointerpolointitekniikan kehittäjän Poul Astrupin mukaan.[3]
Verinäyte otetaan ilmatiiviisti heparinisoituun ruiskuun (esim. kalsium-titrattu litium-hepariiniruisku) yleensä valtimosta (aB-VeKaas), mutta harvemmin myös ihopistona (cB-VeKaas) tai laskimosta (vB-VeKaas). Näyte analysoidaan 10 minuutin kuluessa ilman jäähdytystä tai 30 minuutin kuluessa 0–6°C:ssa säilyttämisen jälkeen. Kaasujen ja happamuuden mittaaminen perustuu sähkökemiallisiin elektrodeihin ja muut suureet arvioidaan näistä laskennallisesti. Laskentaan tarvittava hemoglobiinipitoisuus mitataan spektrofotometrialla.[1][2]
Verikaasuanalyysiä käytetään hengityksen ja happoemästasapainon häiriöiden diagnostiikkaan ja seurantaan. Normaali valtimoveren happiosapaine on yli 11 kPa, lievä hypoksemia 11–8 kPa, keskivaikea hypoksemia 8–6 kPa ja vaikea hypoksemia alle 6 kPa. Normaali valtimoveren hiilidioksidiosapaine on 4,5–6 kPa, lievä hyperkapnia 6,1–6,6 kPa, keskivaikea hyperkapnia 6,7–8 kPa ja vaikea hyperkapnia yli 8 kPa. Akuutissa hengitysvajauksessa on vähintään keskivaikea hypoksemia ja hyperkapnia. Asidoosi (pH alle 7,35) voi syntyä aineenvaihdunnallisesti (metabolisesti), jolloin emäsylimäärä pienenee (BE alle -2,5) ja hengityksen (respiratorisen) kompensaation jälkeen hiilidioksidiosapaine pienenee, tai asidoosi voi syntyä respiratorisesti, jolloin hiilidioksidiosapaine suurenee ja kompensaation jälkeen emäsylimäärä suurenee (BE yli +2,5). Vastaavasti, alkaloosi (pH yli 7,45) voi syntyä metabolisesti, jolloin emäsylimäärä kasvaa (BE yli +2,5) ja respiratorisen kompensaation jälkeen hiilidioksidiosapaine kasvaa, tai alkaloosi voi syntyä respiratorisesti, jolloin hiilidioksidiosapaine laskee ja kompensaation jälkeen emäsylimäärä laskee (BE alle -2,5).[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Markus Lyyra: ”Verikaasuanalyysi ja happo-emästasapainon tutkiminen”, Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim, 2018 (tarkastettu). Teoksen verkkoversio (viitattu 13.12.2020).
- ↑ a b HUSLAB: Verikaasuanalyysi (pO2, pCO2, pH ja laskenta), valtimoverestä 13.12.2020 (päivitetty). Viitattu 13.12.2020. Suomi
- ↑ J. Kofstad: 100 years of blood gas and acid base analysis in clinical medicine 2012. Viitattu 13.12.2020. Englanti