Valta-akti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Valtiollinen akti tai valta-akti (legitimaatio, laillistus, legalisointi tai laillistaminen[1][2]), jolla tarkoitetaan valtiollisen hallitsijan myöntämiä yhdistyslakeja ja valtaoikeuksia, sekä tämän siirtoon liittyvää seremoniaa[3], tapa on peräisin keskiajalta aina vuoteen 1848 asti. Seremonia, johon sisältyy uskollisuuden vala[4], joka esitetään julkisesti kuulutettuna manifestista ja suoritetaan tunnustuksena säätyjen ja kansan edessä, tai yksityisessä audienssissa.

Seremonia on rituaalimainen toimitus, jossa hallitsija istuu valtaistuimessa ja kantaa valtakunnan regaaleja[2].Seremonian jälkeen soritetaan asiakirjojen vaihtoa, sekä toimituksesta tehtdään kirjallisuutta[1], tapahtuman merkiksi taiteilijat kuvaavat tapatumasta usein maalaustaidetta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Akti – Arkistowiki wiki.narc.fi. Viitattu 1.11.2022.
  2. a b Porvoo 1809 tiedekirja.fi. Viitattu 29.11.2022. (englanniksi)
  3. Kati Katajisto: Isämaamme keisari eliitin kansallisen identiteetin murros ja suomalaisen isänmaan rakentuminen autonomian ajan alussa (pdf) (s. 92-99) 31.5.2008. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta.. Viitattu 4.11.2022.
  4. Suomen "valtion" synty :: Dokumentit :: Historiakone :: Julkaisut :: Agricola - Suomen historiaverkko agricolaverkko.fi. Viitattu 2.11.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]