Valeakaasia
| Valeakaasia | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Fabales |
| Heimo: | Hernekasvit Fabaceae |
| Suku: | Valeakaasiat Robinia |
| Laji: | pseudoacacia |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Robinia pseudoacacia |
|
 |
|
| Katso myös | |
Valeakaasia eli valkovaleakaasia (Robinia pseudoacacia) on puuvartinen kasvi hernekasvien heimossa. Se on alkujaan lähtöisin Yhdysvaltojen itäosista, mutta sitä on istutettu myös muualle lauhkeaan Pohjois-Amerikkaan, Eurooppaan ja Aasiaan.
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valeakaasia on keskikokoinen lehtipuu, joka voi kasvaa hyvällä alustalla 30 metriä korkeaksi. Normaalisti puiden korkeus jää 12–18 metriin. Kaarna on paksua, ja se on syvillä uurteilla.[2] Valeakaasialla on lyhyt runko, joka haarautuu melko nopeasti oksiksi. Aikuiset puut ovat tummanharmaita tai ruskeahkoja.[3]
Valeakaasian tummanvihreät lehdet ovat keskimäärin 30 senttimetriä pitkiä ja niissä on myös pienempiä ovaalinmuotoisia lehdyköitä. Syksyisin lehdet kuivuvat ja muuttuvat ruskeiksi ennen kuin putoavat.[3]
Kasvin kukat puhkeavat keväällä. Kermanvalkeat kukat ovat keskittyneet 20 senttimetriä pitkiin terttuihin. Näihin tulee syksyllä 10 senttimetriä pitkiä hedelmiä, jotka muistuttavat litteitä herneenpalkoja.[3]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valeakaasian alkuperäinen levinneisyysalue kattoi itäisen osan Yhdysvaltoja. Sitä on kuitenkin istutettu kaikkialle Yhdysvaltoihin.[4] Lisäksi sitä on istutettu myös paikoin Euroopassa ja Aasiassa.
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valeakaasia kasvaa monissa erilaisissa ympäristöissä. Parhaiten se viihtyy hedelmällisessä ja kosteassa kalkkikivijohdannaisessa maastossa. Valeakaasiat eivät viihdy erityisen kuivilla tai märillä alueilla, vaikka kestävätkin jonkun verran tulvimista. Maaperän happamuus voi vaihdella pH-arvojen 4,6 ja 8,2 välillä.[2]
Appalakien kosteilla itärinteillä valeakaasioita kasvaa alle 1 040 metrissä, mutta Great Smoky Mountains -vuoriston rinteillä valeakaasioita tapaa 1 620 metrissä asti.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Contu, S.: Robinia pseudoacacia IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 27.9.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c Sullivan, Janet: Robinia pseudoacacia 1993. U.S. Department of Agriculture, Forest Service, Rocky Mountain Research Station, Fire Sciences Laboratory. Viitattu 28. maaliskuuta 2008. (englanniksi)
- ↑ a b c Robinia pseudoacacia floridata.com. Viitattu 28. maaliskuuta 2008. (englanniksi)
- ↑ National Biological Information Infrastructure (NBII) & IUCN/SSC Invasive Species Specialist Group (ISSG): Robinia pseudoacacia (tree) The Global Invasive Species Database. 17. kesäkuuta 2005. Arkistoitu 9.5.2008. Viitattu 28. maaliskuuta 2008. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laji.fi: valkovaleakaasia (Robinia pseudoacacia)
- ITIS: Robinia pseudoacacia (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Robinia pseudoacacia (englanniksi)
- Flora of China: Robinia pseudoacacia (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Robinia pseudoacacia (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Pherobase: Floral volatiles of Robinia pseudoacacia (englanniksi)
|