Valko-Venäjän oppositio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valko-Venäjän lippu 1991–1995, jota usein käytetään opposition tunnuksena.

Valko-Venäjän oppositio tarkoittaa yleensä niitä demokraattisia poliittisia ryhmiä Valko-Venäjällä, jotka vastustavat vuodesta 1994 saakka maata vahvoin valtaoikeuksin hallinneen presidentti Lukašenkan harjoittamaa politiikaa ja yleensä pyrkivät useiden muiden entisen Neuvostoliiton tasavaltojen tavoin poistamaan hallintoon jääneitä neuvostopiirteitä. Osa ryhmistä haluaa irrottaa valtiota Venäjän vaikutuspiiristä ja taistelee venäjän kielen suosimisesta vastaan tai pyrii laajempaan länsi-integraatioon NATO-jäsenyyden tai EU-jäsenyyden avulla.

Valko-Venäjällä opposition avainhahmojen koteihin tai työpaikoille on tehty kotietsintöjä, ja tietokoneita ja muita työkaluja on takavarikoitu. Opposition edustajiin voidaan kohdistetaa rikossyytteitä, jotka voivat olla tekaistujakin. Useita opposition edustajia on tällaisin perustein tuomittu vankeuteen. Näin menetellen edustajien vaalikelpoiden estämiseksi esimerkiksi seuraavissa presidentinvaaleissa on saatu perusteet. Osa opposition ehdokkaista on muuttanut ulkomaille esimerkiksi turvapaikan turvin. Tämä voi vähentää henkilön mahdollisuuksia osallistua poliittiseen keskusteluun tai vaalitaisteluun Valko-Venäjällä.

Viranomaiset voivat vangita opposition edustajia jopa kuukausiksi maan aiemman, valko-puna-valkoisen kansallislipun esillä pitämisestä.[1] Myös oppositioon liitettyjä järjestöjä valvotaan ja niiden toimintaan puututaan. Niinpä myös oppositiopuolueen statuksen saanut Valko-Venäjän Työväenpuolue kiellettiin virallisesti vuonna 2004, mutta puolue on jatkanut toimintaansa myös toimintakiellon jälkeen.[2]

Opposition edustajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja oppositiohahmoja ovat mm. monet Valko-Venäjän eri presidentinvaalien vastaehdokkaat sekä muut oppositiopuolueiden edustajat. Myös esimerkiksi useat ihmisoikeustaistelijat, vapaissa tiedotusvälineissä toimivat toimittajat ja kuvaajat, presidentin linjaa vastustavat ja kritisoivat taiteilijat (osaa heistä sensuroidaan tiedotusvälineissä), ja monet akateemista vapautta kaipaavat (yhtä virallista valtiollista totuutta vastustavat) henkilöt voidaan katsoa opposition edustajiksi, vaikkeivat ole varsinaisia oppositiopoliitikkoja.

Esimerkkejä oppositiohahmoista:

Oppositioryhmittymiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Vapaa Valko-Venäjä" (ven. Свободная Беларусь, Svobodnaja Belarus) -aloitteeseen liittyviä kansalaisjärjestöjä ovat:lähde?

"Me muistamme" (Мы помним),
"Vapaus poliittisille vangeille!" (Свободу политзаключенным!)
"Volat" (Волат)
"Veteraanit demokratian puolesta" (Ветераны за демократию)
"Yrittäjien lakkokomitea" (Общереспубликанский стачком предпринимателей)
"TERRA-konventio" (TERRA-Конвенция)
"Antifasistinen liike" (Антифашистское действие)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Prominent Belarusian opposition activist fined for insulting police 29.3.2013. refworld.org. Viitattu 27.7.2013. (englanniksi)
  2. Maatiedosto Valko-Venäjä: Poliittinen järjestelmä Ulkoasiainministeriö. Viitattu 20.1.2014.
  3. a b c Freedom to political prisoners! (Valko-Venäjän poliittisten vankien luettelo Charter 97 -järjestön mukaan) 26.7.2013. charter97.org. Viitattu 26.7.2013. (englanniksi)
  4. Valko-Venäjän oppositio: Älkää äänestäkö, menkää kalaan 17.9.2012. Helsingin Sanomat, hs.fi. Viitattu 26.7.2013. (suomeksi)
  5. a b Valko-Venäjä pidättänyt lähes kaikki opposition presidenttiehdokkaat Helsingin Sanomat, hs.fi. Viitattu 26.7.2013. (suomeksi)
  6. Kirjailija Vladimir Nekljajev vapaaksi Valko-Venäjällä (Uutinen kirjailijan kotiarestin päättymisestä) 25.7.2013. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 26.7.2013.
  7. Kto eto kto v Respublie Belarus: Кто єто кто в Республике Беларусь: Sannikov Andrei Olegovitš (Kuka kukin on Valko-Venäjällä) who.bdg.by. Viitattu 26.7.2013. (venäjäksi)
  8. Ex-Belarus presidential candidate Sannikov badly injured - lawyer 22.12.2010. Ria Novosti, rian.ru. Viitattu 26.7.2013. (englanniksi)
  9. Belarus presidential candidate jailed for five years 14.5.2011. Guardian, guardian.co.uk. Viitattu 26.7.2013. (englanniksi)
  10. Leading Belarus dissident Sannikov gets UK asylum 26.12.2012. BBC, bbc.co.uk. Viitattu 26.7.2013. (englanniksi)
  11. Pavel Sevyarynets: No trust in KGB 12.11.2012. charter97.org. Viitattu 26.7.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]