Valimon rautatieasema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valimo
Gjuteriet
Perustiedot
Lyhenne Vmo
Aiemmat nimet Strömbergin seisake
Rataosa Helsinki–Turku,
Leppävaaran kaupunkirata
Sijainti 60°13′20″N, 024°52′34″E
Osoite Valimopolku 3, 00380 Helsinki
Vyöhyke B
Etäisyydet Huopalahti 1,1 km
Pitäjänmäki 0,8 km
Avattu 1.12.1949[1]
Liikenne
Käyttäjiä 4 072 / vrk. (kevät 2012)[2]
Liikennöitsijä(t) VR
Lähijunat L A
Vaihtoyhteydet 54
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 55 cm (RHK:n standardi)[3]
Lyhin ja pisin pituus 270 m[4]
Pinnoite betonikivetys[5]
Laiturikatokset 1
Laiturinäytöt 4 kpl [4]
Asemarakennus
Tyyppi seisakelaituri raiteiden välissä
Suunnittelija Arkkitehtitoimisto CJN Oy[5]
Materiaali teräsbetoni[5]
Rakennettu 1949, 1976
Purettu 1976 (Strömbergin seisake)
Lipunmyynti ei
Liukuportaita ei
Hissejä 1
Ratapiha
Raiteisto 2 laituriraidetta, 2 ohittavaa raidetta
Aiheesta muualla
Asema kuvattuna etelästä.
Asema kuvattuna etelästä.
Km   Lyh. Liikennepaikat
 Turkuun
11,2 Lpv Leppävaara
Kehä I:n alitus
9,5 Mäk Mäkkylä
8,5 Pjm Pitäjänmäki
Seututien 110 ylitys
7,5 Vmo Valimo
Seututien 120 alitus
 Vantaankoskelle
6,4 Hpl Huopalahti
Valtatie 3:n ylitys
4,6 Khk Kivihaka  pääraiteille
4,4 Ila Ilmala
3,2 Psl Pasila
1 Linnunlaulu  Riihimäelle
0,2 Hki Helsinki päärautatieasema
Merkkien selitykset

Valimon rautatieasema (lyh. Vmo, ruots. Gjuteriets järnvägsstation) on lähijunien asema Pitäjänmäen yritysalueella Helsingissä. Se sijaitsee Helsingin ja Turun välisellä rantaradalla Huopalahden ja Pitäjänmäen asemien välissä. Vuonna 2012 asemaa käytti noin 4 000 matkustajaa arkivuorokaudessa.[2] Aseman välittömässä läheisyydessä sijaitsee yli 9 000 työpaikkaa.[6]

Valimon nimi oli aiemmin Strömbergin seisake; nimi muutettiin Valimoksi 30. toukokuuta 1976. Strömbergin seisake avattiin vuonna 1949 viereisen Strömbergin tehtaan työntekijöitä varten. Vielä 1980-luvulla paikallisjunat pysähtyivät Valimossa vain tarvittaessa. Helsingin päärautatieasemalta on Valimon asemalle matkaa noin 7 km[3].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatien tulo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rantarataa alettiin rakentaa vuonna 1901 Helsingistä Karjaalle. Rataosa kulki Pitäjänmäen teollisuusalueen lävitse. Pasilan ja Espoon välistä 17,8 kilometriä pitkää toista linjaraidetta alettiin rakentaa vuonna 1911 ja se saatiin valmiiksi vuonna 1920. Vajaa kolmekymmentä vuotta tämän jälkeen alettiin rakentaa Pitäjänmäessä sijaitsevalle Strömbergin teollisuusalueelle junaseisaketta.[7]

Strömbergin seisake[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valimon asema eli silloinen Strömbergin seisake vuonna 1973.

Asema avattiin 1. joulukuuta 1949 nimellä Strömbergin seisake. Se palveli yksinomaan Strömbergin tehtaan henkilökuntaa. Asemalla oli yksi puinen matkustajalaituri. Alkuaikoina rautatieseisakkeella pysähtyi ainoastaan muutamia junia työpäivän alkamis- ja päättymisaikoja mukaillen. Asema sijaitsi Strömbergin tehdasalueella tiettömässä paikassa ja ainoa suunta johon seisakkeelta oli mahdollisuus kulkea oli tehtaan sisäänkäyntiportti. Myös Vaasassa sijaitsi aikoinaan Strömberg-niminen seisake, joka muutettiin vuonna 1949 Huutomäeksi.[1]

Rantarata oli alun perin rakennettu kaksiraiteiseksi, mutta toinen raide purettiin vuonna 1945 sotakorvauksine Huopalahden ja Espoon väliltä. Kiskot toimitettiin Neuvostoliittoon. Vuonna 1958 toinen raide rakennettiin takaisin välille Huopalahti-Pitäjänmäki. Samalla Valimon asemalle rakennettiin toinen puinen asemalaituri.[7]

Valimon rautatieasema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alun perin Pitäjänmäen alueelle suunniteltiin vain yhtä rautatieasemaa, koska jokainen pysähdys hidastaa junan kokonaismatkaa. 1970-luvulla Strömbergin konepajan yksityinen seisake päätettiin rakentaa julkiseksi rautatieasemaksi. Uuden aseman arkkitehtisuunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto CJN Oy ja rakennussuunnittelusta Finnmap Consulting Oy. Rautatieaseman urakoitsijan toimi Tekra Oy.[5] Uusi rautatieasema rakennettiin noin 300 metriä Strömbergin seisaketta idemmäksi ja sen nimeksi muutettiin Valimon rautatieasema.[1]

Valimon rautatieasema avattiin liikenteelle 30. toukokuuta 1976. Asema oli tarkoitettu koko Pitäjänmäen teollisuusalueen käyttöön, toisin kuin aikaisempi Strömbergin seisake. Strömbergin seisake suljettiin samana päivänä kun Valimon rautatieasema avattiin ja myöhemmin seisake purettiin.[1]

Kun Leppävaaran kaupunkirataa alettiin rakentaa otettiin seisakkeella käyttöön toukokuussa 1995 väliaikaiset matkustajalaiturit. Täysin uusittu rautatieasema vihittiin käyttöön 16. lokakuuta 2000.[1]

Leppävaaran kaupunkiradan yhteydessä vuonna 2000 ABB esitti aseman nimen muuttamista takaisin Strömbergiksi. Myös Helsingin nimistötoimikunta puolsi seisakkeen nimenmuuttamista muotoon Strömberg-Strömbergs. Ratahallintokeskus ei kuitenkaan hyväksynyt ehdotettua nimenmuuttamista ja nimi päätettiin säilyttää ennallaan.[1]

Asemaympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laiturialuetta
Näkymä alikulkuun

Rautatieasemalle kulku tapahtuu radan alittavalta kevyenliikenteen raitilta Valimonpolun kautta. Alikulusta on kulkuyhteys asemalaiturille portaita pitkin sekä hissillä. Laiturin itäpäähän on jätetty mahdollisuus rakentaa asemalle jalankulkuyhteys Vihdintien sillalta. Aseman alikulku on betonirakenteinen ja katossa on asemanlaiturin kohdalla avattu suuri lasikatteinen valoaukko. Tunnelin ja portaiden seinät seinät on päällystetty keraamisilla laatoilla, portaiden askelmat ovat graniittia. Hissikorit ja niiden seinät ovat lähes kauttaaltaan lasia. Porrastila on lasikatteinen ja teräsrunkoinen, seinissä on teräsverkot. Radan alikulku on päällystetty betonikivillä.[6]

Aseman laiturikatokset ovat rakenteeltaan teräksisiä, samoin laiturille sijoitetut läpinäkyvät tuulisuojat, jotka on varustettu puisin istuimin. Laiturin katosalue on päällystetty betonikivillä. Katoksen ulkopuolinen laiturialue on päällystetty asfaltilla. Laituri on valaistu koko pituudelta. Asemalaiturin pituus on 270 metriä ja leveys 6–10 metriä. Laiturille rakennetun katoksen pituus on 110 metriä.[5]

Valimon rautatieaseman matkustajamäärän kehitys
Vuosi Matkustajamäärät vuorokaudessa
2006
  
 4 769
2007
  
 4 856
2008
  
 5 019
2009
  
 4 502
2010
  
 3 871
2011
  
 4 140
2012
  
 4 072
Lähde:[2]

Aseman ylläpito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Informaatiojärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ratahallintokeskus aloitti vuonna 2007 rakentaa uutta, reaaliaikaista matkustajainformaatio- ja kuulutusjärjestelmää. Samana vuonna Valimon asemalle asennettiin kaksi uutta Adtranzin valmistamaa raidemonitoria sekä yksi Mitronin valmistaman 32 tuuman apunäyttö.[3]

Lämmitys ja valaistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatieasemalla energiaa kuluu lähinnä lämmitykseen ja valaistukseen. Nykyisellä asemalla lämmitysenergiaa kuluttavat erityisesti portaiden ja lasitetun hissikuilun lämmitys. Valaistukseen kului vuonna 2009 yhteensä 132 908 kWh.[8]

Liikennöinti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös: Helsingin seudun lähijunaliikenteen linjat
A-juna Valimon asemalla joulukuussa 2023.

Asemalla liikennöivät päivisin A-junat päärautatieasemalle ja Leppävaaraan. Yöaikaan asemalla liikennöi Helsingin ja Kirkkonummen välillä L-yöjuna. Junat liikennöivät arkisin noin kello 4–1.30. Viikonloppuisin junaliikenne alkaa myöhemmin ja kestää perjantaisin ja lauantaisin aina aamuyöhön asti. Matka Helsingin keskustaan kestää noin 11 minuuttia. Junien vuoroväli vaihtelee 10–30 minuutin välillä.

Asemalla on neljä raidetta ja kaksi laituriraidetta, jotka on numeroitu numeroin 3 ja 4[3]. Kirkkonummen suuntaan liikennöidään raiteelta 4 ja Helsinkiin raiteelta 3.[9] Tulevan Kehäradan vuoksi liikenne kaupunkiradan raiteilla muutettiin syksyllä 2013 oikeanpuoleisesta vasemmanpuoleiseksi. Kahta muuta raidetta käyttää aseman ohittavat kauko- ja lähijunat.

Liityntäliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asemalle ei ole rakennettu liityntäpysäköintiä. Alikulkutunnelin yhteyteen on rakennettu katettuja polkupyöräpaikkoja yhteensä 40 kappaletta.[5]

Linja-autot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valimon asemalla pitää päätepysäkkiä yksi linja-autolinja:

Lisäksi Vihdintietä kulkee bussi 37 sekä 300-sarjan seutulinjat.

Seuraava kuvaaja kuvaa Valimon asemalta lähtevien ja sinne tulevien matkustajien kulkutapaa vuonna 2010.

Kulkutavat asemalle ja asemalta vuonna 2010
Kulkutapa Osuus (%)
Kävely
  
 92,5
Pyöräily
  
 0,6
Juna
  
 3,6
Linja-auto
  
 1,2
Henkilöauto
  
 1,5
Muu
  
 0,2
Ei tiedossa
  
 0,3
Osuus kuvaa kulkutavan valintaa sekä kyseiselle asemalle tultaessa että sieltä poistuttaessa.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mustonen, Pertti & Rytilä, Pekka: Kaupunkiratakirja 2002 : Helsinki - Huopalahti - Leppävaara. Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Ratahallintokeskus, 2002. ISBN 951-718-876-5.
  • Nummelin, Markku: Rantarata. Kustantaja Laaksonen, 2008. ISBN 978-952-99685-8-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f Nummelin 2008, s. 21.
  2. ↑ a b c Liikennevirasto: VR Matkustajaliikenteen lähijunien matkustajalaskennat vuosilta 2006–2012. (Excel-tiedosto) Harri Lähelmä. Viitattu 5.8.2013.
  3. ↑ a b c d Rautateiden verkkoselostus 2013 (PDF) 2.2011. Liikennevirasto. Arkistoitu 28.1.2013. Viitattu 25.9.2013.
  4. ↑ a b Verkkoselostus 2010, s. 81, 122. Helsinki: Ratahallintokeskus, 2008. F 3/2008. ISBN 978-952-445-254-0 (pdf). ISSN 1797-7037 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 20.8.2009). [vanhentunut linkki]
  5. ↑ a b c d e f Mustonen & Rytilä 2002, s. 189
  6. ↑ a b Mustonen & Rytilä 2002, s. 188.
  7. ↑ a b Nummelin 2008, s. 11.
  8. ↑ Radanpidon sähkönkulutus ja energiansäätöpotentiaali (PDF) 2011. Liikennevirasto. Arkistoitu 27.9.2013. Viitattu 28.7.2013. [vanhentunut linkki]
  9. ↑ https://www.vr.fi/cs/vr/doc/Valimo.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ Lippulajitutkimus lähijunaliikenteessä HSL-alueella 2010 (PDF) 29.12.2011. HSL / HRT. Viitattu 25.9.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Suomen lähijunaliikenteen linjakartta
O
 Kotkan satama 
 Kotka 
 Paimenportti 
 Kyminlinna 
 Kymi 
 Tavastila 
 Inkeroinen 
 Myllykoski  Z
 Kouvola 
M R  Koria
 Nokia   Kausala
 Tesoma   Uusikylä
 Tampere  Nastola
 Lempäälä G  Villähde
 Viiala
 Lahti
 Toijala  Herrala O
M  Iittala  Järvelä
D  Parola  Lappila  Henna
 Hämeenlinna   Mommila
 Turenki  Oitti
T  Ryttylä  Hikiä  Mäntsälä
Y X
 Riihimäki
Siuntio  U L  Hyvinkää G
Kirkkonummi   Jokela  Haarajoki
Tolsa   Saunakallio 
Jorvas  Martinlaakso   Vantaankoski  Järvenpää
Masala  E Louhela   Vehkala K  Ainola
Kauklahti  Myyrmäki   Kivistö
 Kerava
Espoo  Malminkartano   Aviapolis
 Savio
Tuomarila  Kannelmäki   Lentoasema
 Korso
Koivuhovi  Pohjois-Haaga   Leinelä
 Rekola
Kauniainen 
 Koivukylä
Kera 
 Hiekkaharju
Kilo  A
 Tikkurila
Leppävaara                 
 Puistola
Mäkkylä 
 Tapanila
Pitäjänmäki 
 Malmi
Valimo 
 Pukinmäki
Huopalahti 
 Oulunkylä
Ilmala 
 Käpylä
Pasila 
 Pasila
Helsinki 
 Helsinki
  Y X U L E A P I I P K T D R Z
= juna pysähtyy kyseisellä asemalla
= juna sivuuttaa kyseisen aseman pysähtymättä
= juna ajaa toista reittiä
= juna pysähtyy asemalla ilmaistussa menosuunnassa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Valimon_rautatieasema&oldid=22234133”