Valasratsastaja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valasratsastaja
Whale Rider
Ohjaaja Niki Caro
Käsikirjoittaja
Tuottaja
  • John Barnett
  • Frank Hübner
  • Tim Sanders
Säveltäjä Lisa Gerrard
Kuvaaja Leon Narbey
Tuotantosuunnittelija Grant Major
Pääosat
Valmistustiedot
Valmistusmaa Uusi-Seelanti Uusi-Seelanti
Tuotantoyhtiö South Pacific Pictures
Levittäjä Netflix
Fandango at Home (käännä suomeksi)
Ensi-ilta
  • Uusi-Seelanti 30. tammikuuta 2002
  • Suomi 24. lokakuuta 2003
Kesto 101 min
Alkuperäiskieli englanti, maori
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Valasratsastaja (Whale Rider) on vuonna 2002 ensi-iltansa saanut uusiseelantilainen elokuva, jonka on ohjannut ja käsikirjoittanut Niki Caro vuonna 1987 ilmestyneen, Witi Ihimaeran The Whale Rider -romaanin pohjalta.

Elokuva esitettiin ensimmäisen kerran Toronton elokuvajuhlilla 9. syyskuuta 2002.

Keisha Castle-Hughes oli vuonna 2003 ehdolla parhaan naispääosan Oscar-palkinnon saajaksi, ollessaan 13-vuotias, mikä tekee hänestä kaikkien aikojen nuorimman tässä kategoriassa ehdokkuuden saaneen.

Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Kun Paikea Apirana, ”Pai”, syntyi, hänen äitinsä ja kaksosveljensä kuolivat. Perinteen mukaan esikoispojasta pitäisi tulla heimon päällikkö. Pain isoisä Koro Apirana on vihainen Pain syntymästä ja alkaa syyttää tätä monista ongelmista, joita heimolle sattuu. Pai päättää lähteä isänsä kanssa pois isoisän syyttelyjen takia. Pai ei kuitenkaan tahdo jättää merta vaan päättääkin jäädä ja tulla heimon johtajaksi, vaikka onkin tyttö.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.
 Keisha Castle-Hughes  Paikea Apirana  
 Rawiri Paratene  Koro Apirana  
 Vicky Haughton  Nanny Flowers  
 Cliff Curtis  Porourangi  
 Grant Roa  Setä Rawiri  
 Mana Taumaunu  Hemi  

Turun Sanomien Tapani Maskula kirjoitti Valasratsastajan kuuluvan niihin harvinaisiin hyvää tarkoittaviin elokuviin, joiden puutteita katsoisi mieluummin sormien lävitse perusteellisemman arvioinnin sijasta. Elokuva seuraa hänestä maorikansan tapoja tarkkaan, mutta ilmeisen kaunistellusti ja ottamatta mitään kantaa kansan ympärillä olevaan valkoihoisten yhteisöön. ”Valasratsastaja tarjoaa runsain mitoin tyhjää visuaalista maisemamaalailua, joka kääntyy toisinaan kyllästyttävän pitkäveteiseksi. Loppujen lopuksi Niki Caroa tuntuu kiinnostavan vain kamerataiteilu maorien kohtaloilla, sillä hänen taltioinnissaan elämänmeno jatkuu kylässä ikuiseksi idylliksi pysähtyneenä.” [1]

  1. Maskula, Tapani: Tyttö lyö miehet laudalta Turun Sanomat. 25.10.2003. Viitattu 18.4.2019.[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.