Vakiotanssi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vakiotanssi on yksi tanssiurheilun lajeista ja siihen kuuluu viisi erilaista tanssia: valssi, tango, wienervalssi, foxtrot ja quickstep. Vakiotanssit ovat paritansseja ja lajille on tyypillistä, että tanssit tanssitaan aina suljetussa otteessa.

Vakiotanssit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valssi tanssitaan aina kilpailukierroksen ensimmäisenä tanssina. Tanssityyli periytyy mm. 1800-luvun ranskalaisesta Balance-tanssista ja sen vaikutteita ammentaneesta amerikkalaisesta Bostonvalssista. Vuonna 1929 englannissa tanssinopettajien kongressi vakioi valssin peruskuvioiksi Change Steps, Natural Turn, Reverse Turn ja Simple hesitation.[1]

Valssi on 3/4-jakoinen ja siinä liikutaan vinottain tanssisuuntaan.

Tango[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tango tanssitaan kilpailukierroksen toisena tanssina. Tanssityylin katsotaan syntyneen Argentiinassa, jossa sen syntyyn ovat vaikuttaneet mm. kuubalainen Habanera, brasilialainen Milonga ja uruquaylainen Baile con corté. Tango vakioitui vuonna 1929. [1]

Tango on nelijakoinen ja se poikkeaa muutoinkin muista vakiotansseista sillä askeleet kohdistuvat latinalaistanssien tapaan lattiaa kohden. Kilpailulattialla nähtävä tango onkin iskevää tanssia, joka sisältää teräviä käännöksiä ja poseerauksia.

Wienervalssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wienervalssi tanssitaan kilpailukierroksen kolmantena tanssina. Tanssityyli polveutuu Itävaltalaiseen Ländler kansantanssiin, jota tanssittiin jo 1500-luvulla. Julkisuutta wienervalssi sai kuitenkin 1800-luvulla mm. Johan Straussin sävellysten ansiosta. Ensimmäiset Wieninvalssin MM-kilpailut pidettiin vuonna 1934 ja sen kuviot määriteltiin lopulta vuonna 1951.[2]

Wienervalssi on 3/4-jakoinen. Kuvioita on hyvin vähän, joista tyyppillisimpiä ovat kahden tahdin mittaiset oikea ja vasen käännös.

Foxtrot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Foxtrot tanssitaan kilpailukierroksen neljäntenä tanssina. Tanssityylin musiikilliset juuret ulottuvat 1800-1900-lukujen taitteeseen Yhdysvaltoihin. Se on saanut vaikutteita mm. jazzista ja one stepistä. Nykymuotoonsa Foxtrot vakioutui vuonna 1929. [2]

Foxtrot on nelijakoinen ja se on monipuolisine kuvioineen on hyvin elegantti tanssi, jossa liike on jatkuvaa ja hallittua.

Quickstep[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Quickstep tanssitaan aina kilpailukierroksen viidentenä eli viimeisenä tanssina. Tanssityyli on kehittynyt two stepistä ja lisäksi se on saanut vaikutteita charlestonista ja nopeasta foxtrotista. Quickstep vakioitui vuonna 1929 englannissa.[3]

Quickstep on 2/2 tai 4/4-jakoinen. Musiikkina quickstep on hyvin samankaltainen foxtrotin kanssa, mutta tanssikuvioiltaan ja tekniikaltaan se on erilainen - nopeampi ja liikkuvampi.

Vakiotanssikilpailun rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vakiotansseissa kilpaillaan saman taitotason omaavia kilpakumppaneita vastaan ja taitoluokkia on aina aloittelevien E-luokasta edistyneimpien A:han. Kilpailun pituus vaihtelee riippuen osallistuvien parien määrästä. C-A luokissa kilpaillaan viidessä tanssissa, D-luokassa neljässä ja E-luokassa kolmessa tanssissa.

Tuomarointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuomarointi on vertailevaa, jolloin yhtä aikaa lattialla olevien parien suorituksia verrataan toisiinsa. Jotta vertailu käytännössä olisi mahdollista ei pareja saa olla lattialla yhtä aikaa liian monta. Kilpailun tuomaripaneeli koostetaan aina parittomasta määrästä tuomareita. [4]

Vakiotanssissa tuomarit arvioivat tanssia suhteessa tuomarointikriteereihin neljässä eri kategoriassa: tekniikka, musiikkiin tanssiminen, parityöskentely ja koreografia.

Alkukilpailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikäli johonkin kilpailuun osallistuu enemmän kuin seitsemän paria joudutaan näiden parien kesken järjestämään karsinta loppukilpailuun pääsemiseksi. Parimäärästä riippuen joudutaan ehkä järjestämään useampi karsintakierros. Kullakin kierroksella voidaan korkeintaan puolet pareista karsia pois. Parit voidaan jakaa myös useampaan rinnakkaiseen erään. Erässä ei kuitenkaan suositella enempää kuin 10-12 paria kerrallaan.

Alkukilpailuissa on suljettu arvostelu, jossa tuomarit merkitsevät jokaisessa tanssissa rastilla jatkoon pääsevät parit. Yhteenlaskettuna eniten rasteja saaneet parit pääsevät seuraavalle kierrokselle sen mukaan kuin kilpailunjohtaja on määrännyt jatkoon pääsevien lukumäärästä.[5]

Loppukilpailu ja semifinaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loppukilpailuissa tanssivat alkukilpailuista karsintojen kautta selviytyneet kuusi parasta paria. Suomessa järjestettävissä GP-kilpailuissa pyritään karsimaan semifinaaliin tasan 12 paria. Loppukilpailussa tuomarit sijoittavat pari paremmuusjärjestykseen antamalla parhaimmaksi katsomalleen parille sijaluvun 1., toiseksi parhaalle sijan 2. jne.[6]

Vakiotanssi Suomessa ja maailmalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Tanssiurheiluliitto järjestää vuosittain vakiotanssin SM-kilpailut eri ikäsarjoissa. Sen lisäksi vuoden aikana järjestetään myös enintään kuusi GP-kilpailua, joiden perusteella pidetään ranking-listaa, jonka perusteella valitaan maamme edustajat kansainvälisiin arvokilpailuihin. Vakiotanssien hallitseva (aikuisten ns. yleinen ikäsarja) suomenmestaripari (2020) on helsinkiläistä Tanssiklubi Master ry:tä edustava Gleb Bannikov - Ada Varstala.

Vuosien varrella suomalaiset parit ovat menestyneet myös kansainvälisesti. Tästä esimerkkinä mm. vakiopari Luca Rossignolin ja Merje Styfin viides sija vuoden 2015 ammattilaisluokan maailmanmestaruuskilpailuissa Saksassa.[7] Jouko Leppälä ja Heljä Leppälä ovat saavuttaneet pitkän uransa aikana kaksi maailmanmestaruutta ja viisi muuta MM-mitalia. Jari Redsven ja Anne Redsven ovat senioriluokan viisinkertaisia MM-mitalisteja.

Tanssiurheilun maailman kattojärjestö World Dance Sport Federation eli WDSF järjestää vuosittain vakiotanssin maailmanmestaruuskilpailut eri ikäsarjoissa. Vakiotanssin hallitseva maailmanmestaripari on liettualainen Evaldas Sodeika - Ieva Zukauskaite.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Eero Laakso: Tanssiurheilun käsikirja, s. 16. Suomen Tanssiurheiluliitto ry, 2014.
  2. a b Eero Laakso: Tanssiurheilun käsikirja, s. 17. Suomen Tanssiurheiluliitto ry, 2014.
  3. Eero Laakso: Tanssiurheilun käsikirja, s. 18. Suomen Tanssiurheiluliitto ry, 2014.
  4. Eero Laakso: Tanssiurheilun käsikirja, s. 97 & 101. Suomen Tanssiurheiluliitto ry, 2014.
  5. Eero Laakso: Tanssiurheilun käsikirja, s. 113. Suomen Tanssiurheiluliitto ry, 2014.
  6. Eero Laakso: Tanssiurheilun käsikirja, s. 114. Suomen Tanssiurheiluliitto ry, 2014.
  7. Suomen Rossignoli ja Styf viidenneksi vakiotanssin MM-kisoissa Verkkouutinen. 11.10.2015. Yle Urheilu. Viitattu 29.04.2021.