Vaihtokori
Vaihtokori tai jalkakontti on tie- ja rautatieliikenteessä käytetty kuljetusyksikkö, joka voidaan siirtää kuorma-autojen, perävaunujen ja junanvaunujen välillä. Se muistuttaa monella tapaa ISO-konttia, mutta eroaa siitä merkittävästi.
Tekniikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaihtokorissa on usein jalat, joiden varassa se voi seisoa, kun se ei ole kuljetuksessa. Jalkojen ansiosta kuorma-auto voi ajaa korin alle ja ottaa sen kyytiin tai jättää seisomaan ja ajaa pois. Jalat käännetään ylös kuljetuksen ajaksi. Vaihtokorin seinät voivat olla umpinaiset, jonkinlaiset avattavat tai pressuverhoiset. Vaihtokorin pohjassa olevat kiinnikepisteet (twistlockit) ovat usein samanlaiset kuin ISO-kontissa, jotta voidaan hyödyntää konteille kehitettyjä ajoneuvoja ja käsittelylaitteita. Ne eivät kuitenkaan välttämättä ole konttien tapaan kulmissa, koska vaihtokorit ovat kontteihin nähden eri pituisia. Yleensä ylhäällä ei ole kiinnityspisteitä, eikä koreja voi pinota, joten käsittely täytyy tehdä pohjasta tarttumalla eikä vaihtokori sovellu hyvin laivaliikenteeseen. On kuitenkin kehitetty myös pinottavia vaihtokoreja, joissa on yläkiinnikkeet.[1][2]
Vaihtokoreja on eri kokoisia. Euroopassa vaihtokoreille on luotu standardi DIN EN 283, joka asettaa rajat mittoihin ja kestävyyteen. Standardikorit ovat yleensä 2,5 m tai 2,55 m leveitä, joten niihin mahtuu kolme eurolavaa vierekkäin. Pituuksia on muutama luokka: 12,2–13,6 m (luokka A), 9,125 m (luokka B) sekä 7,15 m, 7,45 m ja 7,82 m (luokka C).[1][2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Swap bodies Ceva Logistics. Viitattu 19.6.2025. (englanniksi)
- 1 2 Swap bodies UNECE wiki. Viitattu 19.6.2025. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vaihtokori Wikimedia Commonsissa
