Isovahakoisa
| Isovahakoisa | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
| Yläheimo: | Koisaperhosmaiset Pyraloidea |
| Heimo: | Koisat Pyralidae |
| Alaheimo: | Pesäkoisat Pyralinae |
| Tribus: | Galleriini |
| Suku: |
Galleria Fabricius, 1798 |
| Laji: | mellonella |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Galleria mellonella |
|
| Katso myös | |
Isovahakoisa eli vahakoisa (Galleria mellonella) on koisien heimoon ja pesäkoisien alaheimoon kuuluva perhoslaji, jonka toukat syövät mehiläisvahaa ja ovat tämän takia mehiläistenkasvatuksen tuholaisia. Lajin toukkia kasvatetaan ruoaksi terraarioeläimille.
Isovahakoisaa esiintyy luonnossa pääasiassa Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa. Laji on Suomessa harvinainen, mutta vakiintunut, esiintyen lähinnä Hämeenlinna-Lahti-akselin eteläpuolella. Isovahakoisa on luokiteltu Suomessa vaarantuneeksi lajiksi.
Muovin hajotuskyky[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isovahakoisan toukka kykenee syömään ja hajottamaan polyeteeniä, eli PE-muovia. Laboratoriokokeissa noin 100 vahakoisan toukkaa söi 92 milligramman edestä PE-muovista tehtyä muovipussia 12 tunnin aikana[2] ja eräässä toisessa kokeessa mitattiin toukkien syöneen 14 tunnin aikana 13% PE-muovin massasta. Toistaiseksi ei ole varmuutta siitä, että hajottavatko toukat muovia omilla entsyymeillään vai suorittavatko hajottamisen toukan suoliston bakteerit.[2] Esimerkiksi Plodia interpunctella koisaperhosmaisen lajin suolistosta eristetyt bakteerit Enterobacter asburiae ja tietyt Bacillus suvun bakteerit kykenevät elämään PE-muovin pinnalla ja hajottamaan sitä.[3]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ideonella sakaiensis, PET-muovia hajottava bakteeri.
- Pestalopsis microspora, polyuretaania hajottava sieni.
- Aspergillus tubingensis, polyuretaania hajottava sieni.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Isovahakoisa – Galleria mellonella Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ a b Paolo Bombelli, Christopher J. Howe, Federica Bertocchini: Polyethylene bio-degradation by caterpillars of the wax moth Galleria mellonella. Current biology: CB, 24.4.2017, nro 8, s. R292–R293. PubMed:28441558. doi:10.1016/j.cub.2017.02.060. ISSN 1879-0445. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Jun Yang, Yu Yang, Wei-Min Wu, Jiao Zhao, Lei Jiang: Evidence of Polyethylene Biodegradation by Bacterial Strains from the Guts of Plastic-Eating Waxworms. Environmental Science & Technology, 2.12.2014, nro 23, s. 13776–13784. doi:10.1021/es504038a. ISSN 0013-936X. Artikkelin verkkoversio.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laji.fi: Isovahakoisa (Galleria mellonella)
- Marika Rökman, Suomen Herpetologinen Yhdistys: Vahakoisa (Galleria mellonella) (Arkistoitu – Internet Archive)
- UniProt: Taxonomy - Galleria mellonella (Greater wax moth) (englanniksi)
- University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Galleria mellonella (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Galleria mellonella (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Galleria mellonella (greater waxmoth) (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemicals of Galleria mellonella, the Greater wax moth (englanniksi)
|