Vaasan kaupunginkirjasto
| Vaasan kaupunginkirjasto | |
|---|---|
 Kirjasto alkuperäisasussaan 1936. |
|
| Osoite |
Kirjastonkatu 13 65100 Vaasa |
| Sijainti | Vaasa |
| Perustettu | 1794 (Vaasan Luku-Kirjasto) |
| Valmistumisvuosi | 1936, laajennus 2001 |
| Suunnittelija | Carl Schoultz, Einar Flinckenberg ja Ingvald Serenius[1], laajennus Ilmari Lahdelma ja Juha Mäki-Jyllilä, Lahdelma & Mahlamäki Oy |
| Verkkosivut | |
 |
|
Vaasan kaupunginkirjasto on Vaasassa toimiva yleinen kirjasto. Se on toiminut vuosina 1967–2017 Pohjanmaan maakunnan maakuntakirjastona. Vuoden 2018 alusta alkaen Vaasan kaupunginkirjasto hoitaa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämää yleisten kirjastojen alueellista kehittämistehtävää Pohjanmaan sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueilla.
Kaupunginkirjastoon kuuluu pääkirjaston lisäksi kuusi lähikirjastoa, kirjastoauto Rölli sekä yksi potilaskirjasto.[2] Kaupunginkirjastoa johtaa kulttuuri- ja kirjastotoimenjohtaja Sanna Bondas.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen ensimmäinen lainakirjasto, Vaasan Luku-kirjasto perustettiin 2. elokuuta 1794 Vaasan Luku-seuran osakkaiden ”huviksi ja ajankuluksi”. Lukukirjastosta lainattiin kirjoja myös muille kuin lukuseuran omille jäsenille. Kirjastosta muodostui nopeasti kaikille kaupunkilaisille avoin lainakirjasto. Luku-Kirjaston toiminta hiipui vähitellen ja loppui kokonaan vuonna 1844.
Uusi kirjasto, Waasan Kaupunginkirjasto (Stadsbibliotheket) aloitti toimintansa vuonna 1851. Kaupunginkirjasto ei toiveista huolimatta profiloitunut koko kansan kirjastoksi, ja kaupungissa heräsi ajatus vielä uuden kirjaston, kansankirjaston perustamisesta. Kansankirjasto avattiin vuonna 1863, ja vuonna 1911 nimi muuttui kaupunginkirjastoksi.[3]
Pääkirjasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaasan kirjasto toimi alkuun usein vaihtuvissa tiloissa, muun muassa kirjakauppojen yhteydessä, Vaasan kaupungintalossa ja jopa kirjastonhoitajien kotona. Nykyisin kaupunginkirjaston pääkirjasto toimii Kirjastonkadulle vuonna 1936 valmistuneessa, arkkitehtien Carl Schoultz, Einar Flinckenberg ja Ingvald Serenius suunnittelemassa talossa, jota vuosituhannen vaihteessa laajennettiin. Kirjastorakennuksessa toimi alun perin myös maakunta-arkisto. Tyylillisesti vanha osa on sekoitus 1920-luvun klassismia ja uutta funktionalismia.[3]
Kirjasto avattiin nykyisessä laajennetussa ja peruskorjatussa muodossaan 4.9.2001. Presidentti Halonen puolisoineen oli mukana kirjaston vihkiäisissä lokakuussa 2001. Vanhan osan korjauksen ja uudisrakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Helsingistä; sisustuksen helsinkiläinen Gullsten & Inkinen. Kirjaston suunnittelutyö vei useamman vuoden ja henkilökunta sai olla mukana suunnittelussa. Nykyisin kirjastossa on käytettävissä 5245 neliömetriä.[4]
Pääkirjastossa on useita taideteoksia, joista suurin osa on lainassa Pohjanmaan museolta.
Lähikirjastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Palosaaren kirjasto perustettiin elokuussa 1901. Vuonna 1929 se sai oman, arkkitehti Carl Schoultzin piirtämän kirjastotalon, Palosaaren torin laidalle. Palosaaren kirjastossa aloitettiin lukukoiratoiminta Vaasassa ja kirjastoon ovat muutenkin koirat tervetulleita.
Myös Sundomin kirjasto avattiin 1901. Kirjasto toimi 60 vuotta koulun yhdessä luokkahuoneessa, kunnes se sai vuonna 1961 paremmat tilat uuden kansakoulun yhteydestä. Vuonna 2008 Sundomin kirjasto sai varta vasten sille suunnitellut tilat uudesta koulurakennuksesta. Kirjasto muutettiin omatoimikirjastoksi 2017 ja kirjastoa pääsee käyttämään laajennetuin aukioloin myös iltaisin ja viikonloppuisin.
Huutoniemen kirjasto perustettiin 1958 ja sekin sai uudet tilat Huutoniemen uuden koulun myötä 1999. Kirjasto ja nuorisopalvelut aloittivat yhteistyön kirjaston tiloissa syksyllä 2016 ja tilan uudeksi nimeksi tuli Kohtaamispaikka Huudi. Huudilla on sekä kirjaston että nuorisopalveluiden toimintaa.
Suvilahdessa on ollut kirjasto vuodesta 1980. Kirjasto sai uudet tilat Suvilahden koulun yhteyteen vuonna 2007. Kirjasto toimii kombikirjastona ollen sekä koulukirjasto että alueen asukkaiden lähikirjasto.
Variskan koulun yhteyteen Ristinummelle avattiin kirjasto vuonna 1990. Variska on aktiivinen kaupunginosakirjasto, joka tekee paljon kouluyhteistyötä.
Vuoden 2013 kuntaliitos toi Vaasan kaupunginkirjaston yhteyteen toisenkin Suomen vanhimpiin kuuluvan kirjaston Vähästäkyröstä. Vähänkyrön kirjasto perustettiin vuonna 1851 ja sen sivupisteenä toimiva Merikaarron kirjasto perustettiin 1863. Merikaarron kirjasto suljettiin tilapäisesti 14.9.2021.Tervajoellakin oli oma kyläkirjasto vuosina 1873–2015. Myös Vähänkyrön kirjasto toimii omatoimikirjastona laajennetuin aukioloin.
Ensimmäisen kirjastoauton Vaasa sai vuonna 1967 ja nykyinen kirjastoauto Rölli on jo viides kirjastoauto. Kun ensimmäisellä kirjastoautolla oli 19 pysäkkiä, nyt niitä on noin 90.
Vaasan kaupunginkirjastolla on yksi potilaskirjasto Tammikartanossa. Vaasan kaupunginkirjasto tarjoaa myös kotipalvelua yksityishenkilöille sekä hoitolaitoksiin. Kirjasto palvelee myös Vaasan vankilaa.[5]
Vanhan Vaasan sairaalan potilaskirjasto lopetettiin joulukuussa 2021.
Myrkkykaappi - kielletyt kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääkirjastossa on kaappi, jota kirjastossa kutsutaan myrkkykaapiksi.
Toisen maailmansodan jälkeisinä "vaaran vuosina" Suomessa ollut liittoutuneiden valvontakomissio puuttui myös Suomen kirjastojen kokoelmien sisältöön. Erityisesti valvontakomission venäläiset jäsenet vaativat heidän mielestään neuvostovastaisten kirjojen poistamista kirjastojen kokoelmista. Kirjastojen omaan harkintaan jäi, mitkä kirjat kokoelmista poistettiin. Kirjat pakattiin laatikoihin, jotka poliisien toimesta sinetöitiin. Myöhemmin, v. 1958 laatikot ja kirjat saatiin palauttaa kirjastojen kokoelmiin – joskaan ei asiakkaiden lainattaviksi. Monissa kirjastoissa ne sijoitettiin varastoihin ja kellareihin Vaasan kaupunginkirjaston tapaan ns. myrkkykaappeihin.
Vaasan myrkkykaappia säilytettiin kirjaston varastossa, kunnes nykyistä taloa suunnitellessa syntyi ajatus kaapin saattamisesta esille kulttuuri- ja kirjastohistoriallisena kokoelmana. Kaapin sisältämä kokoelma on käsikirjastokokoelma, mikä tarkoittaa että kirjoja ei voi lainata kotiin, mutta niitä voi tutkia kirjastossa. Monesta kirjasta on olemassa kuitenkin lainakappaleita joko omassa kokoelmassamme tai sitten muissa Suomen kirjastoissa. Joistakin teoksista on otettu myös uusintapainoksia, joten ne ovat jälleen lukijoiden saatavilla.[6][7]
Myrkkykaappi on mielenkiintoinen osa suomalaista kirjastohistoriaa ja Vaasan kaappi on yksi harvoista meidän aikaamme yhtenäisenä säilyneistä kiellettyjen kirjojen kokoelmista.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Vaasan kaupunginkirjasto - Suomen ensimmäinen yleinen kirjasto! Mosaiikki-Vaasa. № 4 ( 04 ) 2007. Mosaiikki ry. Viitattu 6.10.2017.
- ↑ Vaasan kaupunginkirjasto: Tietoa meistä vaasankirjasto.finna.fi.
- ↑ a b Lehtikanto, Mirjam: Vaasa kirjastokaupunkina. Vaasan kaupunki, 1964.
- ↑ Lahdelma, Ilmari & Mäki-Jyllilä, Juha: Avautuvia ja sulkeutuvia tilasarjoja. Arkkitehti, 2002, nro 1.
- ↑ Vaasan kaupunginkirjasto: Kirjastot vaasankirjasto.finna.fi.
- ↑ Ekholm, Kai: Kielletyt kirjat. Things to come, 1989.
- ↑ Vaasan kaupunginkirjasto: Erikoiskokoelmat vaasankirjasto.finna.fi. Arkistoitu 14.9.2021.