Siirry sisältöön

Vaasan alueellinen jako

Wikipediasta

Vaasan alueellinen jako tarkoittaa Vaasan kaupungin alueella olevia pienempiä alueita. Kaupungin asemakaavoitettu alue on jaettu numeroituihin kaupunginosiin, minkä lisäksi väestötilastollisia tarkoituksia varten kaupunki on jaettu tilastoalueisiin. Kaupungin alueella on myös kyliä ja taajamia.

Alueen laajeneminen lyhyesti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaasan ja Mustasaaren laajeneminen.

Silloisen Mustasaaren kaupungin perusti Ruotsin kuningas Kaarle IX vuonna 1606 Mussorin kylän alueelle, nykyisen Vanhan Vaasan paikalle. Perustamishetkellä kaupungin maapinta-ala oli 31 km². Kaupungin nimeksi vaihtui Vaasa vuonna 1611. Samana vuonna siihen liitettiin Höstveden ja Runsorin kylät.[1]

Vaasan palon jälkeen kaupunki rakennettiin uudelleen Klemetsönniemelle, mikä liitettiin kaupunkiin 1862. Samalla Vaasa sai myös Vaskiluodon, osan Palosaaresta ja alueita Pilvilammen ympäristöstä. Kaupunkiin tuli myös kuulumaan muun muassa nykyiset Suvilahden, Melaniemen ja Ristinummen alueet. Palosaaren satama-alue ja Mansikkasaari liitettiin kaupunkiin vasta 1908.[1]

1900-luvun alussa paineet kaupunkirakentamiselle kasvoi samalla, kun kaupankäynti ja teollisuus kehittyi ja väkiluku nousi. Vaasa laajeni entisestään vuonna 1935, jolloin Vikingan, Vetokannaksen, Kustaalan, Kotirannan, Purolan ja Huutoniemen alueista sekä osasta Gerbyn kylää tuli osa kaupunkia. 1950-luvun aikana Kiilapalstasta liitettiin palstoja hiljalleen Vaasaan.[1]

Vuonna 1973 Vaasa laajeni alueeltaan paljon kerralla. Kaupunkiin liitettiin Västervikin kylä, loput Gerbystä, osa Bölen ja Sepänkylän kylistä, sekä alueita Höstveden ja Runsorin lähettyviltä. Lisäksi samana vuonna lakkautettiin Sulvan kunta, joka jaettiin Vaasan ja Mustasaaren kesken. Vaasa sai kunnasta osakseen Sundomin kylät, eli Yttersundomin ja Översundomin saaristoineen. Näiden liitosten jälkeen kaupungin maapinta-ala oli 183 km².[1]

Viimeisin alueliitos tapahtui vuoden 2013 alussa, jolloin Vähänkyrön kunta liitettiin kokonaisuudessaan Vaasan kaupunkiin. Vähäkyröstä tuli Vaasan eksklaavi, sillä kunnilla ei ollut yhteistä maarajaa.[2][3]

Kaupunginosat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaasan kaupunginosat.
Vaasan asemakaava vuodelta 1855, josta erottuvat kaupunginosat 1. – 8. Kuvan ulkopuolelle rajautuvat yhdeksäs ja kymmenes kaupunginosa, joiden korttelit oli piirretty kaavaan maanvarauksina.[4]

Vaasan kaupunki on jaettu 48 asemakaavoitukseen ja kiinteistönumerointiin perustuvaan kaupunginosaan. Jako ei kata täysin koko kaupungin hallinnollista aluetta.[5]

Kaupunginosat ovat numeroitu järjestysnumeroilla 1–42 joista numero 39 ei ole käytössä.[5][6] Näistä numerot 1–11 kattavat Keskustan, Vöyrinkaupungin ja Hietalahden alueet; tämä jako perustuu Carl Axel Setterbergin laatimaan, vuonna 1855 hyväksyttyyn asemakaavaan, jossa Klemetsönniemi jaettiin puistikoiden avulla kymmeneen kaupunginosaan.[4] Numerot 12–14 käsittävät Vaskiluodon saaren ja 15–19 Palosaaren.[5]

Lisäksi Sundomissa sijaitsevilla kaupunginosilla on numerot 50–52 ja Vähänkyrön alueella on käytössä numerot 71–73.[5][7][8][9] Kaupunginosa numero 56 on muodostettu vuonna 2023 Pilvilammen vesilaitoksen asemakaavan hyväksymisen yhteydessä Vesilaitoksentien itäpuolelle.[10][11]

Länsiniitty (41. kaupunginosa), Laajametsä (42. kaupunginosa) sekä Björsinkallio (50. kaupunginosa) ovat alueita, jotka muodostavat oman kaupunginosansa, mutta ei tilastollista osa-aluetta.

Kaupunginosille ei ole kaavassa määriteltyjä nimiä järjestysnumeron lisäksi.

Tilastoalueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katso myös: Vaasan suuralueet
Vaasan suuralueet kartalla.

Tilastointitarkoituksia varten Vaasan kaupunki on jaettu kaksitasoisesti nimettyihin suur- ja pienalueisiin. Nämä tilastoalueet kattavat koko kaupungin alueen.[12][13] Suuralueita on 12 ja pienalueita 60 kappaletta. Asemakaavoitetulla alueella pienalueiden rajat myötäilevät suurpiirteisesti kaupunginosien rajoja. Jotkut pienalueet, kuten Purola ja Korkeamäki, kuuluvat naapuroivan pienalueen kanssa samaan kaupunginosaan.

Luettelo pienalueista ja kaupunginosista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on lueteltu suuralueittain Vaasan pienalueet. Sarakkeessa "Kaupunginosa" on sen kaupunginosan järjestysnumero, johon pienalue kuuluu karttojen perusteella kokonaan tai osittain.[5][12]

Suuralue Pienalue[12] Kaupunginosa Asukasluku
(2024)[14]
Suomeksi Ruotsiksi
Keskusta (01) Keskusta 1 Centrum 1 1. 691
Keskusta 2 Centrum 2 2. 2 020
Keskusta 3 Centrum 3 3. 1 494
Keskusta 4 Centrum 4 4. 283
Keskusta 6 Centrum 6 6. 1 478
Keskusta 7 Centrum 7 7. 971
Keskusta 8 Centrum 8 8. 2 888
Hietalahti 9 Sandviken 9 9. 4 041
Hietalahti 10 Sandviken 10 10. 894
Keskusta 11 Centrum 11 11. 897
Vöyrinkaupunki (02) Vöyrinkaupunki eteläinen Vöråstan södra 4. 3 685
Klemettilä Klemetsö 4. 63
Vöyrinkaupunki pohjoinen Vöråstan norra 5. 1 062
Vaskiluoto (03) Satama Hamnet 12. 4
Sokeri Socker 13. 175
Niemeläntie Uddnäsvägen 14. 51
Palosaari (04) Yliopisto Universitet 15. 149
Onkilahden ranta Metviksstrand 16. 1 282
Sunti Sund 17. 614
Palosaaren keskus Brändö centrum 18. 804
Vikinga Vikinga 19. 3 501
Gerby (05) Isolahti Storviken 20. 1 225
Vetokannas Dragnäsbäck 20. 1 509
Länsimetsä Västerskog 31. ja 35.[a] 1 332
Vanha Gerby Gamla Gerby 31. 1 002
Kortelaakso Frängsdal 32. 1 399
Lillby Lillby 33. 269
Pukinjärvi Infjärden 34. 993
Rajarinne Råbrinken 35. 1 524
Gerbyn niemi Gerbynäs 31., 38. ja 20.[b] 424
Gerbyn kylä Gerby 34.[c] 469
Västervikin kylä Västervik 36. ja 35.[d] 574
Gerbyn saaristo Gerby skärgård 5
Kotiranta (06) Kustaala Gustavsro 21. 1 800
Kotiranta Hemstrand 22. 854
Metsäkallio Skogsberget 40. 1 005
Böle Böle 40. ja 41.[e] 1 368
Huutoniemi (07) Asevelikylä Vapenbrödrabyn 23. 1 180
Purola Bobäck 23. 1 400
Huutoniemi Roparnäs 24. 2 437
Teeriniemi Orrnäs 24. 1 693
Melaniemi Melmo 30. 1 912
Ristinummi (08) Alkula Alkula 26. 2 195
Haapaniemi Aspnäs 27. 674
Vanha Vaasa Gamla Vasa 28. ja 37.[f] 565
Ristinummi Korsnäståget 29. ja 56. 3 712
Vanhasatama Gamla hamnen 37.[f] 307
Höstvesi (09) Pilvilampi Molnträsket 32
Höstvesi Höstves 42.[g] 158
Runsor Runsor 42.[g] 177
Suvilahti (10) Korkeamäki Högbacken 25. 919
Suvilahti Sunnanvik 25. 2 947
Sundom (11) Yttersundom Yttersundom 50., 51. ja 52. 1 560
Översundom Översundom 1 071
Sundomin saaristo Sundom skärgård 2
Vähäkyrö (12) Merikaarto Merikart 71.[7] 1 221
Kirkonkylä 72.[8] 1 831
Tervajoki 73.[9] 876
Haja-asutusalue 1 35
Haja-asutusalue 2 82

Alueet, jotka eivät muodosta omaa pienaluetta tai kaupunginosaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on yleisesti tunnettuja Vaasan aluenimiä, jotka eivät muodosta omaa kaupunginosaa tai pienaluetta.

Seuraavassa luettelossa ovat Maanmittauslaitoksen vuoden 2013 kunta- ja sijaintiluettelossa mainitut maarekisterikylät.[6]

Böle, Gerby, Haaro, Hiiripelto, Hyyriä, Höstvesi, Järvi, Kalsila, Klemetsö, Kråklund, Kuuttila, Merikaarto, Miekka, Mullo, Munsmo, Ojaniemi, Perkiö, Rekilä, Raippaluoto, Runsor, Saarenpää, Saarensivu, Selkämäki, Sepänkylä, Singsby, Tapoila, Tervajoki, Torkkola, Tuovila, Veikkaala, Västervik, Vähänkyrön kirkonkylä, Yttersundom, Östersolf, Översundom.

  1. Länsimetsän pienalue rajautuu osittain 35. kaupunginosan puolelle.
  2. Gerbyn niemen pienalueen luoteispuolisko kuuluu 31. kaupunginosaan, muutamat koillisrannalla sijaitsevat asuinrakennukset muodostavat 38. kaupunginosan. Lisäksi osa Isolahden alueesta rajautuu Gerbyn niemen tilastoalueen puolelle.
  3. Pieni osa Pukinjärven alueesta rajautuu Gerbyn kylän pienalueen puolelle.
  4. 36. kaupunginosa käsittää Rajalahdentien koillisimman kulman asuintalot. Pienalueeseen kuuluu lisäksi pieniä osia 35. kaupunginosasta.
  5. Koskisuon alue kuuluu 40. kaupunginosaan, Länsiniityn alue muodostaa 41. kaupunginosan.
  6. a b 37. kaupunginosalla on eksklaavialue Vanhan Vaasan pienalueella, joka kattaa Vanhan Vaasan sairaalan alueen.
  7. a b Laajametsän kattava 42. kaupunginosa kuuluu pääosin Runsorin ja osittain Höstveden pienalueille.
  1. a b c d Vaasan kulttuuriympäristöselvitys (PDF) 2010. Vaasan kaupunki. Viitattu 25.6.2024.
  2. Kuntaliitosselvitykset ja kuntaliitokset 2005–2021 (XLSX) 16.6.2023. Kuntaliitto. Viitattu 14.1.2025.
  3. Vaasa ja Vähäkyrö sinetöivät yhdistymisensä Turun Sanomat. 30.1.2012. TS-Yhtymä. Viitattu 14.1.2025.
  4. a b Andersson, Katarina: Vaasan VIII kaupunginosa ja "Kapsäkki" (PDF) (sivu 3–4) Kapsäkin korttelisuunnitelma. 2005. Arkkitehtitoimisto Gunilla Lång-Kivilinna, Vaasan kaupunki. Viitattu 8.12.2024.
  5. a b c d e Vaasan karttapalvelu (Julkiset palvelut > Kaupunginosat) Vaasan kiinteistötoimi Viitattu 24.6.2024
  6. a b Kunta- ja sijaintialueluettelo 2013 Maanmittauslaitos. Arkistoitu 22.8.2016. Viitattu 4.12.2024.
  7. a b Asemakaava 994, kaavakartta (PDF) 3.5.2013. Vaasan kaupunki. Viitattu 14.1.2025.
  8. a b Asemakaava 1048, kaavakartta (PDF) 4.11.2014. Vaasan kaupunki. Viitattu 14.1.2025.
  9. a b Asemakaava 1119, Köpinginranta, kaavaselostus (PDF) (sivu 1) 16.5.2022. Vaasan kaupunki. Viitattu 14.1.2025.
  10. Asemakaava 1111, Pilvilammen vesilaitos, asemakaavan selostus (PDF) 12.4.2023. Vaasan kaupunki. Viitattu 24.6.2024.
  11. Asemakaava 1111, kaavakartta (PDF) 14.6.2022. Vaasan kaupunki. Viitattu 24.6.2024.
  12. a b c Vaasan suur- ja pienalueet kartta, nimet (Vaasan kaupunkikehitys, 12.4.2013) [Arkistoitu] Viitattu 24.6.2024
  13. Komsi, Sanna: Alueellinen eriytyminen Vaasassa (PDF) Vaasan yliopisto, Filosofinen tiedekunta. Viitattu 24.6.2024.
  14. Kuntien aluetieto ja saavutettavuus vasek.fi. Vaasanseudun kehitys Oy. Viitattu 3.1.2026.