Vaaleakarakara

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vaaleakarakara
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Jalohaukkalinnut Falconiformes
Heimo: Jalohaukat Falconidae
Suku: Milvago
Laji: chimachima
Kaksiosainen nimi

Milvago chimachima
(Vieillot, 1816)

Alalajit[2]
  • M. c. chimachima
  • M. c. cordata
Katso myös

  Vaaleakarakara Wikispeciesissä
  Vaaleakarakara Commonsissa

Vaaleakarakara (Milvago chimachima) on jalohaukkoihin kuuluva lintulaji. Lajia tavataan Keski- ja Etelä-Amerikassa.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaaleakarakara voi kasvaa 40–47 cm pitkäksi. Laji on päästään, rinnastaan ja vatsastaan kellertävän ruskea. Päässä on tummanruskea silmäkulmajuova. Vaaleakarakaran selkä ja pitkät siivet ovat tummanruskeat. Linnun pyrstö on pitkä, ja siinä on vaalean- ja tummanruskeita raitoja. Nokka on koukkupäinen ja vaaleansininen.[3][4][5][6][7][8]

Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaaleakarakaran levinneisyysalue ulottuu Costa Ricasta Argentiinaan. Lajin elinympäristöä ovat savannit ja muut ruohomaat usein vesialueiden lähellä. Linnun ravintoa ovat erityisesti raadot mutta myös hyönteiset, sammakkoeläimet ja kasvinosat. Vaaleakarakarat voivat laskeutua karjan tai kapybarojen selkään tarkkailemaan ympäristöään. Laji rakentaa risupesän korkealle puuhun, ja naaras munii yksi tai kaksi ruskeapilkullista munaa.[3][4][5][6][7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Milvago chimachima IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2020. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 7.3.2023. (englanniksi)
  2. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Milvago chimachima (TSN 175667) itis.gov. Viitattu 7.3.2023. (englanniksi)
  3. a b Steven L. Hilty: Birds of Venezuela, s. 251. Princeton University Press, 2003. ISBN 978-0691092508. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 7.3.2023). (englanniksi)
  4. a b Robert S. Ridgely, John A. Gwynne, Guy Tudor, Martha Argel: Wildlife Conservation Society Birds of Brazil, s. 98. Cornell University Press, 2016. ISBN 978-0-8014-7646-4. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 7.3.2023). (englanniksi)
  5. a b William S. Clark, N. John Schmitt: Raptors of Mexico and Central America, s. 273-274. Princeton University Press, 2018. ISBN 9780691116495. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 7.3.2023). (englanniksi)
  6. a b Mark Pearman, Juan Ignacio Areta: Field Guide to the Birds of Argentina and the Southwest Atlantic, s. 363. Bloomsbury Publishing, 2020. ISBN 978-1-4729-8432-6. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 7.3.2023). (englanniksi)
  7. a b Otto Pfister: Birds of Colombia, s. 72. Bloomsbury Publishing, 2022. ISBN 9781472984678. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 27.2.2023). (englanniksi)
  8. James Ferguson-Lees, David A. Christie: Raptors of the World, s. 97. Bloomsbury Publishing, 2020. ISBN 9780713669572. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 27.2.2023). (englanniksi)